Kriittisille akkumineraaleille, kuten litiumille, koboltille, nikkelille ja grafiitille, ennustetaan maailmanlaajuisesti niukkuutta tulevina vuosina, kun sähköautojen ja akkuenergiavarastojen määrä kasvaa nopeasti. Tilannetta vaikeuttaa se, että akkumineraalien tuotanto ja erityisesti niiden jalostus akkumateriaaleiksi keskittyy vahvasti Kiinaan, mikä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa lisää saatavuusriskejä. Koska kaivostuotannon lisääminen on lyhyellä aikavälillä haastavaa, katseet kääntyvät akku- ja paristokierrätyksen suuntaan. Pidemmällä aikavälillä, vuoteen 2040 mennessä, kierrätyksen arvioidaan kattavan noin 10–30 prosenttia akkuteollisuuden raaka-ainetarpeesta.
Kierrätyksen korkeat odotukset ja markkinahaasteet
Vaikka kierrätykselle asetetut odotukset ovat korkealla, taloudelliset ja poliittiset haasteet vaikeuttavat edistystä. Akkumineraalien hinnat ovat olleet alhaalla ylitarjonnan ja sähköautojen odotettua pienempien myyntivolyymien vuoksi, erityisesti Euroopassa. Tämä on vaikeuttanut erityisesti uusien kierrätysalan toimijoiden asemaa, kun kierrätysmateriaalit joutuvat kilpailemaan poikkeuksellisen edullisten neitseellisten raaka-aineiden kanssa.
Euroopassa suuri osa akkutehdashankkeista on viivästynyt tai peruuntunut, mikä vähentää kierrätykseen päätyvän tuotantojätteen määrää ja heikentää kierrätysoperaattoreiden liiketoimintaa. Lisäksi huomattava osa Euroopan akkutehtaista on kiinalaisten tai korealaisten omistuksessa, ja näillä valmistajilla on tyypillisesti omat kierrätysyhtiönsä tai vakiintuneet aasialaiset yhteistyökumppaninsa.
Investointitarpeet ja mustan massan haasteet
Kierrätysmarkkinoille tarvitaan investointeja, jotta kapasiteettia olisi Euroopassa tarjolla, kun sähkö- ja hybridiautojen akkuja alkaa tulla suuremmassa määrin kierrätykseen. Sähköautojen suuren määrän ja kookkaiden akkujen vuoksi tämä segmentti on kierrätysmarkkinoiden kannalta keskeinen. Myös akkuenergiavarastojen kierrätysvolyymit tulevat olemaan merkittäviä ja sähköisten liikkumisvälineiden akutkin tarvitsevat kierrätysratkaisunsa.
Näiden investointien toteutuminen riippuu kuitenkin siitä, saavatko uudet toimijat sopimuksia kierrätettävästä materiaalista (”feedstock”) ja löytävätkö ne ostajia omille kierrätysmateriaaleilleen. Arvioiden mukaan 44 % Euroopassa julkistetusta akkukierrätyskapasiteetista on jäissä tai hankkeiden toteutuminen on epävarmaa.
Akkukierrätyksen välituotteen, ”mustan massan”, osalta Euroopan tilanne on haastava. Mustan massan vienti OECD:n ulkopuolelle ei ole sallittua, vaikka Euroopassa on ylitarjontaa ja pulaa sen käsittelykapasiteetista. Samaan aikaan erityisesti Kiinassa akkukierrätyslaitosten käyttöasteet ovat matalat, joten kysyntää eurooppalaiselle mustalle massalle olisi. EU haluaa kuitenkin pitää mustan massan Euroopassa, jotta sen sisältämät kriittiset materiaalit tukisivat Euroopan omavaraisuutta.
Uuden sääntelyn vaikutukset ja kierrätyksen hyödyt
EU on ollut aktiivinen akkujen ja niiden raaka-aineiden kierrätyksen sääntelyssä. Akkuasetus (2023) ja kriittisten raaka-aineiden asetus (CRMA, 2024) asettavat tiukkoja vaatimuksia kierrätykselle ja materiaalien talteenotolle. Akkuasetuksen mukaan vuonna 2026 litiumioniakuista on saatava kierrätettyä vähintään 65 % ja vuodesta 2031 alkaen 70 %. Lisäksi uusissa akuissa on käytettävä tietty minimimäärä kierrätettyjä raaka-aineita, esimerkiksi litiumin osalta 6 % vuoteen 2031 mennessä ja 12 % vuoteen 2036 mennessä.
Tällä hetkellä noin 80 % akkuteollisuuden kierrätysmateriaaleista tulee akkutehtaiden tuotantojätteestä. Tämä trendi jatkuu, sillä sähkö- ja lataushybridiautojen kierrätysvolyymit nousevat merkittävästi vasta noin vuonna 2035. Kierrätys voisi vähentää jopa 75 % energiankulutusta ja 80 % vedenkulutusta verrattuna perinteiseen kaivos- ja jalostustoimintaan. Haasteita riittää kuitenkin osaamisessa, teknologioissa ja rahoituksessa.
Sääntelyn tasapaino ja tulevaisuuden näkymät
EU:n innokas sääntely tuo haasteita yrityksille. Kriittisiä raaka-aineita säädellään akku- ja raaka-aineasetusten lisäksi myös muissa asetuksissa, kuten sähkö- ja elektroniikkaromua sekä romuajoneuvoja koskevissa säädöksissä. Sääntelyn aiheuttama työmäärä on huomioitu myös uuden komission agendalla.
Yritykset toivoivat tiukkoja vaatimuksia eurooppalaiselle akkuteollisuudelle, kun laadimme syksyllä 2020 Suomen kansallista akkustrategiaa. Tiukat vaatimukset nähtiin keinona edistää eurooppalaisten toimijoiden mahdollisuuksia. Aika näyttää, kuinka tässä onnistuttiin.
Sääntelyn haasteena on myös akkuteknologian nopea kehitys. Kun akkuasetusta valmisteltiin, litiumrautafosfaattiakkujen (LFP) markkinaosuus Euroopassa näytti kehittyvän hitaasti. Isojen akkuenergiavarastojen suosion kasvu ja LFP-akkujen laajempi käyttöönotto sähköautoteollisuudessa muuttivat tilanteen nopeasti. Teknologianeutraalisuus on hyvä tavoite jatkossakin.
Vieraskynän lopputerveiset
Eurooppalainen akkukierrätys tarvitsee selkeää ja pitkäjänteistä sääntelyä, jonka kokonaiskuormitus yrityksille ei saa nousta kohtuuttomaksi. Poliitikoilta ja virkamiehiltä vaaditaan viisautta ja malttia, jotta sääntelyn jalat pysyvät tukevasti maassa eikä tavoitteita nosteta kuin tarjouksia huutokaupassa. Sääntelyn uskottavuuden kannalta on tärkeää, että tavoitteet ovat realistisia ja saavutettavissa. Kierrätysmateriaalien suhteellista kilpailukykyä on edistettävä sekä kepillä että porkkanalla, sillä vanha järjestelmä ei helpolla luovu saavutetuista asemistaan.
Jarkko Vesa on kriittisten mineraalien ja akkumarkkinoiden asiantuntija, jolla on laaja kokemus strategisesta konsultoinnista ja markkina-analyysistä. Hän on koordinoinut Suomelle akkustrategian ja tehnyt taustaselvityksiä kriittisten mineraalien saatavuudesta muun muassa IEA:lle yrityksensä Not Innovated Here kautta.
Jarkon suositut LinkedIn-ryhmät Kriittiset materiaalit ja Akkustrategia 2030 ovat keränneet tuhansia aktiivisia seuraajia. Ota seurantaan ja liity mukaan keskusteluun!