Euroopan komissio julkaisi vuonna 2023 ehdotuksen ajoneuvojen kiertotalousasetukseksi. Viime vuoden lopussa asetuksesta saavutettiin alustava sopu komission, jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin välillä. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Eini Lemmelä avaa kirjoituksessaan asetuksen tavoitteita ja aikataulua.
Teksti: Eini Lemmelä, ympäristöministeriö
Näillä näkymin ajoneuvojen kiertotalousasetus hyväksytään ja se tulee voimaan aikaisintaan keväällä 2026. Asetusta aletaan soveltaa kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Lisäksi asetuksen eri vaatimuksissa on pidempiä siirtymäaikoja.
Lisää kysyntää kierrätysmateriaaleille
Asetus lisää kierrätysmateriaalien kysyntää asettamalla vaatimuksia niiden käytölle uusissa ajoneuvoissa. Kuuden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tyyppihyväksyttyjen henkilöautojen ja pakettiautojen sisältämän muovin painosta vähintään 15 prosenttia on oltava kierrätysmuovia. Kymmenen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta vaatimus nousee 25 prosenttiin. Kierrätysmuovin tulee olla peräisin markkinoille saatetuista tuotteista syntyneestä jätteestä ja 20 prosenttia kierrätysmuovista tulee olla peräisin romuajoneuvoista tai ajoneuvojen osista.
Komissio arvioi myöhemmin vaatimusten laajentamista muihin ajoneuvoluokkiin ja vaatimusten asettamista muiden kierrätysmateriaalien, kuten kierrätysteräksen ja -alumiinin käytölle ajoneuvoissa.
Auton osien vaihtaminen ja irrottaminen helpommaksi
Asetus edellyttää myös ajoneuvojen suunnittelemista ja valmistamista siten, että tietyt osat voidaan vaihtaa tai irrottaa uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten. Vaatimus koskee myös ajoneuvojen akkuja ja akkupaketteja. Vaatimus tulee voimaan kuuden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta ja sitä sovelletaan laajimmin henkilöautoihin ja pakettiautoihin. Muiden asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvoluokkien, kuten kuorma-autojen, linja-autojen ja moottoripyörien osalta vaatimus koskee pienempää määrä osia.
Ajoneuvojen valmistajille tulee myös tiedonantovelvollisuus osien vaihtamisesta ja irrottamisesta. Jatkossa valmistajat eivät myöskään saa vaikeuttaa osien irrottamista tai vaihtamista ohjelmistopäivityksillä. Asetus tuo mukanaan myös ajoneuvon digitaalisen kiertotalouspassin, jonka tulee sisältää muun muassa tietoa ajoneuvon osien irrottamisesta ja tiettyjä haitallisia aineita sisältävistä osista.
Laajennettuun tuottajavastuuseen muutoksia
Asetuksen myötä ajoneuvojen laajennettu tuottajavastuu ja romuajoneuvojen jätehuoltovaatimukset laajenevat henkilöautoista ja pakettiautoista muun muassa kuorma-autoihin, linja-autoihin, perävaunuihin, moottoripyöriin ja mopoihin. Asetuksen tuottajavastuusäännökset eroavat jonkin verran Suomen nykyisistä tuottajavastuusäännöksistä.
Tuottajavastuuvelvoitteiden hoitamiseksi tuottajat voivat tehdä sopimuksia valtuutettujen käsittelylaitosten kanssa. Sopimusten tulee olla oikeudenmukaisia ja läpinäkyviä eivätkä ne saa sisältää syrjiviä ehtoja. Valvontaviranomaiselle tulee velvollisuus seurata romuajoneuvojen keräyksen ja käsittelyn kustannuksia, jätehuoltotoimijoiden tuloja ja tuottajamaksuja oikeudenmukaisen kustannustenjaon varmistamiseksi. Asetus sisältää myös uudet tuottajamaksujen mukauttamiskriteerit.
Uutta on myös tuottajan velvollisuus kattaa jätehuoltokustannukset, kun ajoneuvosta tulee romuajoneuvo toisessa jäsenvaltiossa kuin jäsenvaltio, jossa ajoneuvo saatettiin alun perin markkinoille, eikä romuajoneuvolle ole tuottajaa kyseisessä jäsenvaltiossa. Henkilöautojen ja pakettiautojen osalta velvollisuus tulee ajoneuvon valmistajalle.
Romuajoneuvojen käsittelyyn uusia vaatimuksia
Asetus tuo romuajoneuvojen käsittelijöille velvollisuuden irrottaa romuajoneuvoista tietyt osat uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten. Osat, joilla on uudelleenkäyttö-, kunnostus- tai uudelleenvalmistuspotentiaalia on irrotettava siten, että ne eivät tuhoudu. Vaatimuksista on mahdollista poiketa tietyin edellytyksin. Myös romuajoneuvoissa olevat paristot ja akut on irrotettava. Akkuasetuksen mukaan romuajoneuvojen jäteakut ja -paristot on toimitettava paristojen ja akkujen tuottajille tai niiden valitsemille jätehuoltotoimijoille käsiteltäviksi.
Romuajoneuvoista irrotettuja uudelleenkäyttöön, kunnostukseen tai uudelleenvalmistukseen sopivia osia ei pidetä jätteenä. Poikkeuksena ovat akut, joihin sovelletaan akkuasetusta.
Romuajoneuvojen uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteet säilyvät nykyisellä tasolla, mutta romuajoneuvojen akut rajataan tavoitteiden ulkopuolelle. Kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta romuajoneuvojen keskimääräisestä painosta tulee vuosittain uudelleen käyttää tai kierrättää yhteensä 85 prosenttia ja uudelleen käyttää tai hyödyntää yhteensä 95 prosenttia.
Asetukseen sisältyy myös uusi romuajoneuvojen muovin kierrätystavoite. Viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta romuajoneuvojen sisältämän muovin painosta on kierrätettävä 30 prosenttia vuosittain. Tietyt muovit, kuten POP-jätteeksi katsottavat muovit, on suljettu tavoitteen ulkopuolelle. Tavoitteet koskisivat vain henkilöautoja ja pakettiautoja. Asetus sisältää vaatimuksia myös romuajoneuvojen keräykseen, varastointiin ja murskaukseen.