Akkuasetusseminaari: EU:n akkuasetus kiristää vaatimuksia, mutta kierrätyspalveluiden tarjoajat uskovat yhteistyöhön: ”Tämä on ketju, johon kaikki me vaikutamme”

Kierrätyspalveluntarjoajat uskovat akkuasetuksen vauhdittavan raaka-aineiden markkinoita ja kierrätysteknologioiden kehitystä. Tuottajavastuu muodostaa monissa tapauksissa akkujen ja paristojen kierrätyksen taloudellisen perustan, koska kaikille niiden sisältämille kemiallisille aineille ei vielä ole ollut kysyntää. Myös uusiokäytön liiketoimintamahdollisuudet kiinnostavat.

Kierrätyspalveluntarjoajat kertoivat Akkuasetusseminaarin paneelissa näkemyksiään siitä, miten akkuasetus tulee vaikuttamaan heidän toimintaansa. Akkuasetusseminaari järjestettiin Vantaan Heurekassa elokuussa 2025.

Kuvat: Sus+Com Agency/Antti Partanen

Paneelissa kierrätyspalveluntarjoajat olivat yhtä mieltä siitä, mikä on yksi isoimmista akkuasetuksen muutoksista heidän toimintaansa: Akkuasetus muuttaa paristojen ja akkujen kierrätysraaka-aineiden markkinoita. 

– Keräysasteiden kasvu tuo enemmän kierrätettävää eli meille enemmän liiketoimintaa, mikä on tietenkin positiivista, sanoo Akkuser Oy:n toimitusjohtaja Tommi Karjalainen.

Markkinat eivät vielä toimi täysin markkinaehtoisesti – esimerkiksi neitseellisiä materiaaleja on usein saatavilla edullisemmin – tuottajavastuu muodostaa monissa tapauksissa tärkeän taloudellisen perustan kierrätykselle.  

– Tuottajavastuu ohjaa siihen, että kaikki materiaali menee kierrätykseen kemiasta riippumatta, ei voi poimia vain rusinoita pullasta, sanoo Stena Recycling Oy:n liiketoimintapäällikkö Joni Korkola.

Kierrättäjien haasteina tehokkuus- ja talteenottovaatimukset sekä uudet kemiat ja jakeet 

Akkuasetus nostaa kierrätystehokkuusvaatimuksia ja materiaalien talteenottovaatimuksia asteittain vuoteen 2031 asti, mikä tuo kierrättäjille myös haasteita.

Asetuksen raportointivaateet vaativat eri akku- ja laiteluokkien tarkempaa seurantaa ja tunnistamista. Vaadittujen talteenottoprosenttien laskeminen edellyttää, että kierrättäjä tietää aiempaa tarkemmin kierrätykseen tulevien akkujen koostumuksen.

Tämä on haaste, johon myöhemmin käyttöön tulevasta, asetuksen vaatimasta akkupassista odotetaan ainakin osittaista ratkaisua. Akkukohtaiseksi tarkoitettu akkupassi tullaan liittämään akkuun elinkaaren alkupäässä ja se sisältää tietoja akun koostumuksesta.

– Nyt ilman akkupassia meidän on joistain akuista hirveän haastavaa tunnistaa mitä kemiaa ne ovat. Ensimmäisenä kierrättäjänä meidän velvollisuutemme on raportoida talteenottoprosentit. Lähetämme akut eteenpäin murskattaviksi ja nojaamme kumppaneidemme toimittamaan tietoon, sanoo Kuusakoski Oy:n Head of ITAD Ben László. ITAD viittaa yrityksen uusiokäyttöliiketoimintaan ja IT-laitteiden kierrätykseen ja hävittämiseen.

Yhtenä haasteena panelistit pitivät myös sitä, että kaikille akuille ei vielä ole kierrätysratkaisuja. 

– Kunnianhimoiset kierrätystavoitteet on saavutettava, mutta jos puhutaan LFP:stä, eli litiumrautafosfaattiakuista, täytyy meidän Euroopassa etsiä uusia ratkaisuja niille, sanoo Stena Recycling Oy:n Korkola.

Akkuasetuksen elinkaariajattelu hyödyttää kierrättäjiä

Paneelissa kierrättäjät nostivat positiivisena asiana esiin, että akkuasetus perustuu elinkaariajattelulle eli kierrätysratkaisujen löytäminen ei enää ole vain kierrättäjien velvollisuus.

– Akkuasetus ohjaa osaltaan valmistajia miettimään käytettäviä raaka- ja sidosaineita ja kierrätettävyyttä jo suunnitteluvaiheessa. Vastuu kierrätyksestä laajenee myös valmistajien puolelle, sanoo Fortum Battery Recycling Oy:n ympäristöpäällikkö Teija Käpynen.

Kierrätyksen huomioiminen on myös valmistajan oma etu, sillä akkuasetus asettaa vähimmäisprosenttiosuudet kierrätettyjen materiaalien käytölle.

– Jos me emme saa otettua niitä talteen, eivät hekään saa niitä valmistukseen. Tämä on kokonainen ketju ja kaikki me toimijat vaikutamme siihen, hän jatkaa.

Uudelleenkäytön ja uudelleen valmistuksen potentiaali puhututtaa

Akkuasetuksen myötä uudelleenkäytön ja uudelleen valmistuksen liiketoimintapotentiaali puhututtaa yrityksissä.

– Ollaan hyvin kiinnostuneita uusiokäytöstä, kovasti tehdään töitä erilaisten ratkaisujen löytymiseksi, sanoo Stena Recyclingin Korkola

Uudelleenkäyttöä täytyy kuitenkin punnita akkuasetuksen tuottajavelvoitteita vasten.

– Siinä on paljon potentiaalia, mutta vastineeksi tulee myös aika paljon vastuuta ja vaatimuksia: Samat kuin tuottajalle, sanoo Fortumin Käpynen.

Tuottajayhteisöt ovat keskeinen osa kierrättäjien liiketoimintaa

Akkujen ja paristojen tuottajayhteisöt käyttävät vastuullisia kierrätyspalvelutarjoajia käytöstä poistettujen paristojen ja akkujen keräykseen, kuljetukseen ja käsittelyyn. Palveluntarjoajille tuottajayhteisöt ovat liiketoiminnan keskiössä.

AkkuSer Oy on vuonna 2005 perustettu kierrätyspalveluja tuottajayhteisöille tarjoava yritys. Se omistaa Suomen ainoan paristojen ja pienakkujen lajittelu- ja kierrätyslaitoksen, joka sijaitsee Nivalassa.

– Lainsäädäntö on ollut meidän tarinassamme keskeistä, kun välttämättä kaikki ei ole niin markkinaehtoista. Vuonna 2006 tuli akku- ja paristodirektiivi ja 2008 alkoi erilliskeräys. Sieltä on tullut pohja meidän liiketoiminallemme, sanoo toimitusjohtaja Tommi Karjalainen.

AkkuSer ottaa esimerkiksi Recseriltä vastaan kaikki erilliskerätyt paristot ja akut, lajittelee, murskaa ja lähettää jakeet tai lajitellut akut eteenpäin jatkokäsittelijöille. 

Fortum Battery Recycling Oy on vuonna 2005 perustettu akkukierrätysyritys, jolla on nykyisin Euroopan tasolla merkittävä kaupallinen sähköajoneuvoakkujen kierrätysarvoketju. 

– Olemme kiinnostuneita laajentamaan toimintaamme myös teollisuusakkujen kierrätykseen, sanoo ympäristöpäällikkö Teija Käpynen.

Toiminnan keskiössä on oma hydrometallurginen akkumateriaalien kierrätyslaitos Harjavallassa. Lisäksi yrityksellä on oma akkumurskauslaitos Ikaalisissa ja akkujen esikäsittelylaitos Kirchardtissa Saksassa sekä kehitteillä oleva akkumurskauslaitos.

– Käsittelyprosessin tuloksena syntyvä musta massa jatkokäsitellään Harjavallassa nikkeli-koboltti-sulfaattiliuokseksi, joka toimitetaan akkumateriaalien valmistajille raaka-aineeksi, sanoo Käpynen.

Kuusakoski Recycling Oy on vuonna 1914 perustettu perheyritys, joka tarjoaa laajasti kierrätyspalveluratkaisuja esimerkiksi akuille, sähkö- ja elektroniikkalaitteille ja kierrätysmuoville. 

-Toimimme lähes kaikkien suomalaisten tuottajayhteisöjen kanssa, ellei kaikkien, sanoo Head of ITAD Ben László.

Akkuarvoketjussa Kuusakoski toimii ensimmäisenä kierrättäjänä, joka lähettää materiaaleja ja tuotteita eteenpäin. 

Kuusakosken toiminnassa turvallisuuskysymyksillä on merkittävä rooli, koska he käsittelevät, varastoivat ja vievät maasta akkuja. Yrityksen uusi tuote, älykäs akkusensori, varoittaa akun tulipalosta jo ennen sen syttymistä.

– Nykyisin markkinoilla olevat teknologiat perustuvat siihen, että tulipalo on jo syttynyt. Älykäs akkusensori perustuu siihen, että ennen kuin akku alkaa palaa, sieltä vuotaa elektrolyyttikaasua ilmaan.

Älykäs akkusensori haistelee lokaalia ilmakehää ja lähettää hälytyksen nousseesta riskitasosta mihin tahansa asiakkaan softaan ja mahdollistaa ennalta ehkäisevän toimenpiteen, László sanoo.

Stena Recycling Oy on vuonna 2005 perustettu kierrätyspalveluita tuottava yritys, joka toimii myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Puolassa ja Italiassa.

– Me olemme käytännössä kaikkien suomalaisten tuottajayhteisöjen kanssa jollain tavalla tekemisissä, ihan paperista renkaisiin, sanoo avainasiakaspäällikkö Joni Korkola.

Yrityksellä on oma akkujen murskauslaitos Ruotsissa, josta musta massa myydään eteenpäin parhaaseen markkinahintaan.

– Stenan rooli sijoittuu Kuusakosken ja Fortumin väliin: Stenalla on murska, jota Kuusakoskella ei ole, mutta ei hydroa, joka puolestaan on Fortumilla, Korkola kertoo hymyillen.

Katso puhujien esitysmateriaalit:

Tommi Karjalainen, Akkuser Oy (pdf)
Joni Korkola, Stena Recycling Oy
Ben László, Kuusakoski Oy (pdf)
Teija Käpynen, Fortum Battery Recycling Oy (pdf)