#Akkuasetusseminaari: Tuottajayhteisöt tekevät tuottajavastuusta hallittavaa – muutoksessakin

EU:n akkuasetus uudistaa akkujen ja paristojen tuottajavastuujärjestelmiä merkittävästi. Vantaan Heurekassa elokuussa 2025 järjestetyssä Akkuasetusseminaarissa kuultiin akkuasetuksen vaikutuksista tuottajayhteisöjen toimintaan: Jakelijoiden vastaanottovelvollisuus sekä kiristyvät tehokkuus- ja talteenottovaatimukset muuttavat tulevaisuudessa keräystä ja kierrätystä. Recser Oy rakentaa kokonaan uuden keräysjärjestelmän suurille teollisuusakuille yhteistyössä Akkukierrätys Pb Oy:n kanssa. Suomen Autokierrätys Oy puolestaan valmistautuu muutosten ohessa sähköautojen kasvavaan määrään.

Kuvat: Sus+Com Agency/Antti Partanen

– Akkuasetus muuttaa meidän kaikkien tekemistä, tavoitteita, mutta toisaalta on myös paljon sellaisia elementtejä, jotka pysyvät aika lailla samana, sanoo Akkukierrätys Pb Oy toimitusjohtaja Johanna Alakerttula.

Akkujen ja paristojen tuottajayhteisöt auttavat jäseniään ymmärtämään asetuksen tuomia tuottajavastuun muutoksia ja hoitamaan uudet ajantasaiset velvoitteensa.

– Yksittäinen tuottaja ei käytännössä voi – eikä kyllä kannatakaan – hoitaa velvoitteita yksin, sanoo Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck.

Akkuasetuksen myötä entistä useampi yritys on lain silmissä tuottaja.

– Akkuasetus on nyt laajentanut tuottajan määritelmää siten, että tuottajaksi katsotaan se, joka ”asettaa ensimmäistä kertaa saataville markkinoille Suomessa”. Näin ollen myös tuotteen jakelijat voivat olla samalla tuottajia ja siten tuottajavastuullisia, Stenbäck sanoo.

Akkuasetuksen vastaanottovelvollisuus ja kiristyvät vaatimukset uudistavat tuottajayhteisöjä

Jakelijoiden vastaanottovelvollisuus on yksi akkuasetuksen mukanaan tuomista muutoksista, joka koskettaa jokaista kolmea tuottajayhteisöä. 

– Jatkossa kaikkien jakelijoiden on otettava vastaan niitä akkuja, joita myyvät eli keräysjärjestelmään tulee reilusti uusia pisteitä, Recserin Stenbäck sanoo.

Tuottajayhteisöjen keräysverkostot siis lähtökohtaisesti kasvavat.

– Jos myyt sähköautoja, olet velvollinen myös ottamaan niitä vastaan. Keräysverkko on meillä aika laaja ja se mitä se sitten järkevällä tavalla tulee olemaan, on meillä pohdinnassa. Olemme miettimässä uutta järjestelmää ja digitalisoimassa sitä, sanoo Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha Kenraali. 

Akkukierrätys Pb:n Alakerttulan mukaan monet lyijyakkujen jakelijat puolestaan ovat itseasiassa vastaanottaneet akkuja jo pitkään. Jakelijoiden laajennettu vastaanottovelvollisuus muuttaa nyt kuitenkin erityisesti pienempien yritysten toimintatapoja. 

Vastaanottovelvollisuutta koskeva ohjeistus tulee vielä tarkentumaan ympäristöministeriön soveltamisohjeen myötä.

Litiumioniakut Euroopan haasteena: Kierrätystehokkuus- ja talteenottovaatimusten kiristyminen vaatii toimenpiteitä 

Akkuasetus tehostaa kierrätystä kierrätystehokkuusvaatimusten ja materiaalien talteenottovaatimusten kautta. Nämä vaatimusmäärät nousevat asteittain vuoteen 2031 mennessä. Muutokset koskettavat jokaista kolmea tuottajayhteisöä, vaikkakin hieman eri tavoin.

– Alkaliparistot ja älylaitteiden korkeakobolttiset litiumioniakut kiertävät varsin tehokkaasti, Stenbäck sanoo.

Mutta kaikille jakeille ei vielä tänä päivänä ole Euroopassa toimivia kierrätysprosesseja.

– Kevyiden sähköisten liikkumisvälineiden akuille ja muille matalakobolttisille litiumioniakuille ei ole vielä syntynyt tehokkaita kierrätyskanavia, sillä pitkien elinkaarten takia jätevirrat ovat toistaiseksi vähäisiä. Suurimmat haasteet liittyvät akkuihin, joiden kemia vaihtelee eikä raaka-ainesisältö ilmene merkinnöistä, hän jatkaa.

 Kiristyvät vaatimukset koskevat myös lyijyakkuja, mutta niiden kohdalla tilanne on toinen.

– Merkittävä osa siitä lyijystä, joka akuista saadaan kierrätyslaitoksissa talteen kiertää jo nyt takaisin lyijyakkujen valmistukseen, Alakerttula sanoo.

– Lyijyakkujen kiertotalous on totta jo nyt, hän lisää.

Recser Oy: ”Teemme tuottajavastuusta hallittavaa”

Recser Oy on perustettu vuonna 2008 ja se on toiminut tuottajayhteisönä kannettaville ja muille alle 25 kiloa painaville paristoille ja pienakuille, jotka eivät ole lyijyakkuja. Se on tuottajien perustama ja omistama tuottajayhteisö, jossa on yli 1200 jäsentä. 

– Ulkomaisten etämyyjien jäsenmäärän toivotaan kasvavan tulevina vuosina merkittävästi, suurin osa rekisteröityneistä on meillä kotimaisia maahantuojia, sanoo toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck.

Recserin keräysverkosto on asukaslukuun suhteutettuna kattava: Keräyspisteitä on noin 7000. Viime vuonna verkoston kautta kerättiin noin 2000 tonnia paristoja ja pienakkuja. Tästä saatiin materiaaleina uudelleen kiertoon noin puolet.

– Sillä täytettiin nykyinen keräysastevaatimus, joka on 45 %, mutta vaatimukset tulevat kiristymään tulevaisuudessa merkittävästi, sanoo Stenbäck.

Akkuasetuksen muutokset ovat jo laajentaneet Recseriä

Akkuasetuksen merkittävin muutos Recserillä on toiminnan laajentuminen kattamaan myös yli 25-kiloiset suuret teollisuusakut.

-Kaikista suurin muutos liittyy suuriin teollisuusakkuihin. Niille tulee kollektiivinen vastuu eli täytyy ottaa vastaan kaikki sen luokan kattamat akut, riippumatta esimerkiksi siitä, kuka ne on markkinoille saattanut tai mikä niiden kemia on, Stenbäck sanoo.

Asetuksen tuoman muutoksen ratkaisemiseksi Recser ja Akkukierrätys Pb tulevat yhteistyössä rakentamaan suurille teollisuusakuille uuden kollektiivisen järjestelmän. Tämä valtakunnallinen verkosto tulee vastaanottamaan kaikkien eri kemioiden akkuja ja huolehtii ne eteenpäin kierrätykseen.

Akkukierrätys Pb Oy: Lyijyakut vastuullisesti kiertoon  

Vuonna 2008 perustettu Akkukierrätys Pb Oy on ajoneuvo- ja teollisuuslyijyakkujen tuottajayhteisö. Muiden tuottajayhteisöjen tapaan se on tuottajien perustama ja sen omistaa neljä akkuja maahantuovaa yritystä.

– Lyijyakut ovat olleet valtavirtaa hyvin pitkään. Meillä on jäseniä yli 400 ja he ovat hyvin monen kaltaisia. Meillä on niitä, jotka maahantuovat lyijyakkuja, mutta meillä on myös niitä, jotka maahantuovat niitä ajoneuvojen ja erilaisten koneiden sisällä, toimitusjohtaja Johanna Alakerttula sanoo. 

Akkukierrätyksen maan kattavassa lyijyakkujen keräysverkostossa on yli 400 keräyspistettä: Mukana on erilaisia toimijoita jätelaitoksista autohuoltoyrityksiin. Akkujen kuljetusta ja kierrätystä varten Akkukierrätys tekee yhteistyötä yhteensä kymmenen eri operaattorin kanssa.

– Parikymmentätuhatta tonnia kerätään vuodessa. Se on ihan merkittävä määrä ja on pysynyt saman tasoisena vuodesta toiseen, sanoo Alakerttula.

Suomen Autokierrätys Oy: ”Periaatteemme on hoitaa kaikki tuottajavastuuvelvoitteet tuottajien puolesta ja häiritä heitä mahdollisimman vähän”

Suomen Autokierrätys Oy on perustettu vuonna 2001. Sen perustaja ja omistaja on Autontuojat ry, jonka jäsenistö koostuu maahantuojista. Suomen Autokierrätyksessä on saman sateenvarjon alla erilliset tuottajayhteisöt romuautoille ja sähköautojen ajovoima-akuille. Laajasti koko Suomeen levittäytyvässä keräysverkossa on noin 700 keräyspistettä. Sähköautojen kierrätettävät akut ovat pääsääntöisesti litiumioniakkuja. 

– Sähköautoja ei ole ihan hirveästi vielä liikenteessä, joten niitä tulee vielä aika vähän varsinaiseen kierrätykseen. Tämä on kuitenkin kasvamassa tulevaisuudessa merkittävästi, sanoo toimitusjohtaja Juha Kenraali.

Vuosittainen keräysmäärä on noin 500 tonnia. 

– Tonneissa se alkaa olla jo ihan merkittävä määrä, mutta potentiaaliin nähden ollaan vielä kaukana. 500 tonnia tulee kymmen-kaksikymmenkertaistumaan tässä seuraavan 5–10 vuoden aikana, sanoo Kenraali.

Suomen Autokierrätyksessä odotetaan jo akkuasetuksen mukaisten akkupassien käyttöönottoa. Akkukohtaisen passin kierrätettävästä akusta sisältämät tiedot tulevat helpottamaan tuottajan puolesta tehtävää raportointia.

– Akkupassiin olemme varautuneet tekemällä uuteen järjestelmäämme rajapintaa, jolla olisi valmius antaa tietoja tulevaisuudessa mahdollisille akkupasseille. Ensi vuoden alussa olisi tarkoitus, että järjestelmä olisi kasassa, kertoo Kenraali.

Akkujen ja paristojen tuottajavastuu

Tuottajavastuulla tarkoitetaan yrityksen lakisääteistä velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto ja kierrätys niiden elinkaaren loppupäässä. Tämä velvollisuus koskee yrityksiä, jotka toimivat tuotteen tuottajana eli valmistajana, maahantuojana, jakelijana tai etämyyjänä. 

Suomessa yritykset hoitavat tuottajavastuunsa liittymällä oman tuoteryhmänsä tuottajayhteisöön. Paristojen ja akkujen tuottajayhteisöinä Suomessa toimivat Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy, Suomen Autokierrätys Oy ja ERP Finland ry.

Tuottajayhteisö ottaa vastuulleen yrityksen Suomen markkinoille saattamien tuotteiden keräyksen, kuljetuksen ja kierrätyksen käytännön järjestämisen siinä vaiheessa, kun tuotteista tulee jätettä.

Katso puhujien esitysmateriaalit:

Liisa-Marie Stenbäck, Recser Oy (PDF)
Johanna Alakerttula, Akkukierrätys Pb Oy (PDF)
Juha Kenraali, Suomen Autokierrätys Oy (PDF)