Siirry suoraan sisältöön

Webinaarista vastauksia: akkujen ja paristojen kestävyys-, turvallisuus-, merkintä- ja tietovaatimukset

Mitä EU:n akkuasetus edellyttää akkujen ja paristojen kestävyydeltä ja turvallisuudelta? Entä millaisia merkintä- ja tietovaatimuksia akkuasetus asettaa? Näihin saatiin vastauksia kuudennessa akkuasetuswebinaarissa.

Euroopan unionin akkuasetusta alettiin soveltaa helmikuussa 2024. Akkuasetus pitää sisällään lukuisia siirtymäaikoja, ja eri vaatimukset tulevat voimaan eripituisten siirtymäaikojen jälkeen. Recser Oy:n ja Akkukierrätys Pb:n webinaarissa keskityttiin akkujen ja paristojen turvallisuuteen sekä merkintä- ja tietovaatimuksiin. Webinaari kokosi yhteen parhaimmillaan jopa 264 kuulijaa.

Akkuasetuksen merkintä- ja tietovaatimukset

Tukesin kemikaalituotteiden johtava asiantuntija Tiia Salamäki kertasi akkuasetuksen vaatimuksia ja asetuksen soveltamisalaa. Hän keskittyi erityisesti akkujen ja paristojen ainerajoituksiin, merkintävaatimuksiin sekä irrotettavuuteen ja vaihdettavuuteen.

Uutena rajoituksena kannettaville akuille ja paristoille on tullut 18.8.2024 alkaen lyijyrajoitus. 

Akkuasetuksen mukaisesti 18.8.2024 alkaen markkinoille saatettavissa paristoissa ja akuissa on oltava CE-merkintä, mikä on uusi vaatimus paristoille. Lisäksi paristoissa ja akuissa on oltava esimerkiksi mallitunniste sekä valmistajan ja maahantuojan tiedot. Tulossa on myös lisää merkintävaatimuksia, mm. QR-koodi, valmistuspaikka ja -päivä, paino sekä akun tai pariston sisältämät kriittiset raaka-aineet. 

”Komission täytäntöönpanosäädös, jossa tarkennetaan akkujen merkintöjä, on valmisteilla”, Salamäki kertoi.

Kannettavien akkujen ja paristojen sekä kevyiden liikkumisvälineiden akkujen tulee pääsääntöisesti olla käyttäjän irrotettavissa ja vaihdettavissa. Komissiossa on parhaillaan valmisteilla listaus tuotteista tai tuoteryhmistä, jotka on vapautettu tästä vaatimuksesta. 

Salamäki muistutti, että talouden toimijan on tärkeää selvittää oma roolinsa (valmistaja, maahantuoja, jakelija) ja vastuut, joita akkuasetukseen liittyy. Yrityksen pitää myös selvittää vastuunsa, jos akkuja käytetään uudelleen tai niiden käyttötarkoitusta muutetaan. On tärkeää muistaa myös tuottajavastuun velvoitteet.

Akkujen turvallisuussäädökset

Tukesin sähkötuotteiden johtava asiantuntija Seppo Niemi esitteli puheenvuorossaan EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta, joka akkujen valmistajan on laadittava. Dokumentin laadinta edellyttää teknisiä asiakirjoja, joiden perusteella voidaan osoittaa akun olevan vaatimustenmukainen. Esimerkinomainen lista löytyy akkuasetuksen liitteestä VIII. 

”EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus on määrämuotoinen ja helppo asiakirja laatia, kun prosessi on muuten mietitty kuntoon”, Niemi totesi.

Uuden asetuksen myötä esimerkiksi akkujen ja paristojen turvallisuusmuuttujien testaukseen on määritelty omat vaatimuksensa sekä minimivaatimukset akkujen suorituskyvylle ja kestolle. 

Akkuasetuksen artiklassa 12 on asetettu turvallisuusvaatimuksia energiavarastoina toimiville akuille. Näitä ovat esimerkiksi ylilataussuojaus, ylikuumenemissuojaus ja lämpökarkaamissuojaus. Niemi mainitsee, että vaikka muille akuille ei asetetakaan samoja turvallisuusvaatimuksia, käytännössä vaarallisten kuljetusten säännökset edellyttävät muidenkin akkujen kohdalla vastaavanlaisten vaatimusten täyttymistä.

Yleisesti ottaen akkujen suurin turvallisuusriski liittyy palotapauksiin, mutta myös sähköiskun vaara sekä akkukemikaalien aiheuttamat vaarat on huomioitava.

Tyypillisimmät akkuihin liittyvät vahingot

Korvausjohtaja Antti Määttänen LähiTapiola Pirkanmaasta esitteli puheenvuorossaan, millaisia akkuihin ja latauksiin liittyviä korvaushakemuksia LähiTapiola on saanut tammikuusta 2019 heinäkuuhun 2021. 

Yhteensä vahinkoja oli noin 450 000, joista akkuihin liittyviä vahinkoja 241. Vahingot jaettiin viiteen luokkaan: paisuminen, kuumeneminen, kyteminen, syttyminen sekä ulkoisesta lämmönlähteestä johtuva syy. 153 tapauksessa syynä tai vikaantumisen kohteena oli akku.

Tyypillisimmät vahingoittuneet laitteet olivat matkapuhelin ja tietokone. Määttänen esitteli erilaisia vahinkotapauksia. Vahinkotilanteita olivat aiheuttaneet mm. laitteen lataaminen, akun turpoaminen, akun vaihtaminen itse sekä vioittuneen laitteen käyttäminen. 

”Jos akku on turvonnut, puhelin pitäisi viedä heti kierrätykseen. Turvonnut akku aiheuttaa paloturvallisuusriskin”, Määttä muistutti.

Vaikka akkujen määrä on valtava, niiden aiheuttamat palot ovat Määttäsen mukaan aika vähäisiä, joskin kasvussa. Hänen mukaansa litiumakkupalot korreloivat sen kanssa, paljonko suomalaiset tilaavat kiinalaisista kaupoista laitteita.

Toimi näin vioittuneen akun kanssa!

Suosittelemme viemään vioittuneet ja pullistuneet akut ensisijaisesti alueelliseen keräyspisteeseen, jossa on useimmiten asiantuntemusta ja mahdollisuus säilyttää akut tarvittaessa ulkotiloissa. Luovuta akku henkilökunnalle ja kerro havaitsemistasi vioista.

Katso lähin keräyspiste: kierrätys.info.
Lisätietoja vioittuneiden akkujen käsittelystä: zombiakku.fi