Akkujen sekoitevelvoite vauhdittaa uusioraaka-ainemarkkinoita – lisää akkukierrätyslaitoksia tarvitaan

EU:n säätämä sekoitevelvoite koskee akkuja vuodesta 2031 alkaen ja edellyttää kierrätettyjen materiaalien käyttöä akkujen valmistuksessa. Lyijyakkutuottajayhteisö Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Johanna Alakerttula ja  Fortum Battery Recyclingin Senior Advisor, Technology & Strategic Partnerships Kenneth Ekman puhuivat aiheesta Tuottajavastuuiltapäivässä.

Teksti: Johanna Lassy-Mäntyvaara / Noon Kollektiivi
Kuva: Juho Paavola / Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK

Kaksi vuotta sitten voimaan astunut Euroopan unionin uusi akkuasetus (EU 2023/1542) muuttaa perusteellisesti akkujen elinkaarta koskevaa sääntelyä. Asetus määrittää tiukat kierrätysaste- ja kierrätetyn sisällön vaatimukset, joilla pyritään vähentämään riippuvuutta neitseellisistä raaka-aineista ja varmistamaan kriittisten metallien kestävä saatavuus Euroopassa.

Keskeinen osa uudistusta on niin sanottu sekoitevelvoite, joka määrää, kuinka suuren osuuden uusien akkujen sisältämistä materiaaleista on oltava kierrätettyä alkuperää. Tämä velvoite tulee koskemaan akkujen valmistajia vuodesta 2031 alkaen ja se on merkittävä askel kohti aidosti suljettua kiertoa ja Euroopan omaa akkumateriaalien omavaraisuutta.

Asetuksen mukaan esimerkiksi uuden akun sisältämästä lyijystä 85 %, koboltista 16 % ja litiumista 6 % tulee olla kierrätettyä vuonna 2031. Vuonna 2036 voimaan tulevat kiristyneet velvoitteet nostavat osuuksia entisestään – esimerkiksi litiumin kierrätysraaka-aineosuuden on tuolloin oltava jo kaksinkertainen.

Lyijyakut näyttävät tietä 

Valtaosa Suomessa käytettävistä akuista on edelleen lyijyakkuja, joiden kierrätysaste on jo valmiiksi hyvin korkea.

”Lyijy kiertää tehokkaasti akusta toiseen ja merkittävä osa akuissa käytettävästä lyijystä on kierrätettyä. Lyijyakkujen osalta kierrätys on hyvin vakiintunutta”, kertoi Akkukierrätyksen toimitusjohtaja Johanna Alakerttula.

Akkumarkkinoiden sähköistyminen kuitenkin kasvattaa nopeasti litiumioniakkujen ja muiden uusien akkutyyppien osuutta. Niiden kierrätystä kehitetään vielä ja tehokkaiden kierrätysprosessien rakentaminen vaatii suurempia volyymeja ja investointeja. 

Lyijyn lähes suljettu kierto toimii esikuvana myös uusille akkuteknologioille – tavoitteena on, että litium, koboltti ja nikkeli kiertävät tulevaisuudessa yhtä tehokkaasti uusien akkujen raaka-aineiksi.

Sekä kierrättämistä että uusia kaivoksia tarvitaan

Kierrätysmateriaalien käyttöosuusvaatimuksella pyritään vastaamaan kasvavaan kriittisten metallien kysyntään, jota vihreä siirtymä ja sähköistyvä maailma kasvattavat voimakkaasti.

Akkujen määrän on arvioitu jopa viisitoistakertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, vuoden 2023 tasosta.

”Euroopassa on parhaillaan liikenteessä esimerkiksi viisi miljoonaa sähköautoa, jotka poistuvat aikanaan käytöstä ja akut päätyvät kierrätettäväksi”, Kenneth Ekman havainnollistaa.

Suomessa on hänen mukaansa kaikki tarvittavat raaka-aineet sekä kiertotalouden osaaminen akkujen materiaalien tehokkaan kierrätyksen mahdollistamiseksi. Sekoitevelvoitteet on mahdollista täyttää, kertovat tehdyt arviot ja selvitykset.

”Kierrätyksellä pystytään vastaamaan akkuasetuksen kierrätysvelvoitteeseen litiumin, koboltin ja nikkelin suhteen”.

Kierrättäminen vähentää tarvetta uusien kaivosten avaamiselle, mutta ei poista sitä, Ekman korostaa. Kierrätyksellä voidaan korvata arviolta noin 12 uutta kaivosta maailmanlaajuisesti vuoteen 2040 mennessä. Ennusteiden mukaan tämä tarkoittaisi 5-10 % uusien kaivosten tarpeesta. 

Kierrättämällä litium-ioni-akkuja ja tuotantojätettä pystytään hänen mukaansa täyttämään sähköistymiskehityksen myötä tarvittavien mineraalien ja metallien tarve vuoteen 2030 mennessä EU-alueella litiumin osalta 14 prosenttisesti ja nikkelin osalta 16 prosenttisesti. Koboltin tarpeesta saadaan täytettyä kierrättämällä 25 prosenttia ja mangaanin 17. 

Ekmanin mukaan Suomen ja Euroopan on tärkeä investoida omiin akkukierrätyslaitoksiin nykyistä rohkeammin.

”Euroopalla on kiire miettiä miten paljon haluamme tuottaa omaa kierrätysmateriaalia akkujen valmistukseen – ja miten riippuvaisia haluamme olla Kiinasta.”

Kierrätyslaitokset ovat isoja investointeja, joiden tuotantoon saaminen vaatii pitkän kehitystyön. Esimerkkinä tästä on Fortum Battery Recyclingin Harjavallan akkukierrätyslaitos, jolle Business Finland myönsi tänä vuonna investointitukea. Sen tavoitteena on käsitellä 100 tonnia akkuja vuonna 2032.

---

Pysy kärryillä akkuasetuksen etenemisestä ja sisällöstä

Tuottajayhteisöinä meille on tärkeää jakaa tietoa siitä, miten EU:n uuden akkuasetuksen sisältö tulee vaikuttamaan erityisesti paristojen ja akkujen tuottajavastuuseen.