Lyijyakkuja kierrätetään Suomessa yli 20 000 tonnia vuodessa. Ensisijainen syy lyijyakkujen kierrättämiselle on estää niiden asiaton pääsy luontoon tai kaatopaikoille. Loppukäsittelylaitoksista lyijy palautuu suurelta osin takaisin akkuvalmistukseen.
Lyijyakkuja kierrätettiin hyvän markkina-arvon vuoksi jo ennen kuin EU:n paristo- ja akkudirektiivi astui voimaan vuonna 2008. Direktiivissä määritetään lyijyakkujen tuottajavastuu, ja Suomessa se on kansallisen jätelain alla. Yksityinen kuluttaja voi jättää akut kokonaan maan kattaviin keräyspisteisiin, vieläpä veloituksetta.
Keräysverkoston laajuus määritetään valtioneuvoston asetuksessa. Lyijyakkujen kohdalla tämä tarkoittaa, että verkoston tulee olla maan kattava niin, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi keräyspiste. Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nylanderin mukaan niitä on kautta maan jopa 800 keräyspistettä, suurissa kaupungeissa useita.
– Lainsäädännöllä on merkittävä rooli luvanvaraisen kierrätyksen onnistumisessa, sillä tuottajavastuun seuranta parantaa turvallisuutta, hän toteaa.
Kierrätetyt raaka-aineet palautuvat akkuihin
Lyijyakut kerätään, kuljetetaan ja toimitetaan loppukäsittelylaitoksille asianmukaisesti. Koska Suomessa ei ole loppukäsittelylaitosta, akut toimitetaan Eestiin tai Ruotsiin, missä ne hajotetaan ja murskataan sekä erotetaan akkuhapot, lyijy ja muovikuoret.