Pasi Saario. Kuva: Kuusakoski Oy

Kattava keräysverkosto ja toimiva logistiikka varmistavat, että kierrätetty lyijyakku saa uuden elämän. Kuusakoski Recyclingin avainasiakaspäällikkö Pasi Saario toteaa, että ketjun heikoin lenkki on ihminen.

Lyijyakkujen maailma on tuttu Pasi Saariolle. Kuusakoski Recyclingin avainasiakaspäällikkö tuntee akkujen kierrätyksen aina keräyspisteeltä ulkomaan vientiin saakka. Yhtiön kautta kulkee 3000–4000 tonnia lyijyakkuja vuosittain, Saario arvioi.

–  Keräyspisteisiin tuodut akut kuljetetaan virallisissa akkulaatikoissa ja trukkilavoilla akkuterminaaliin. Akuissa on useimmiten vielä varausta jäljellä, joten oikosulun ja tulipalon vaara on olemassa, jos akut pääsevät liikkumaan kuljetuksen aikana. Siksi on tärkeää, että akut on jo keräyspisteessä oikein pakattu ja merkitty, Saario kertoo.

Akkuja täytyy säilyttää säältä suojassa ja erillään toisistaan. Turvallisuuden vuoksi Kuusakoski myös murskaa kerätyt akut ennen kuljetusta jatkokäsittelyyn. Nesteet otetaan talteen, ja akkuromu jatkaa matkaa rahtilaivalla, useimmiten Viroon tai Ruotsiin lyijynsulattamoon.

Lyijy kiinnostaa

Lyijyakku eroaa muusta jätteestä siten, että sillä on positiivinen arvo. Siksi akkuja varastetaan tai viedään luvattomasti rajan yli, rahallinen hyöty mielessä. Oikein kohdeltuna lyijyakku ei pilaa ympäristöä tai aiheuta vaaraa, mutta kaikki eivät välitä ympäristöstä ja velvoitteista, Pasi Saario toteaa.

– Aiemmin hämärätoimijat ottivat lyijyn talteen ja jättivät loput luontoon. Viranomaisyhteistyöllä on iso merkitys, ja rikoksiin puututaan kun niitä ilmenee. Akkujen matkaa on myös seurattu jäljittimien avulla. Parannusta takavuosiin on nähtävissä; salakuljettaminen on tuntumani mukaan vähentynyt, Saario toteaa.

Tuottajayhteisöllä on vahva kouluttava rooli lyijyakkujen oikean käsittelyn varmistamisessa. Kuluttajia pitää kannustaa viemään akut kierrätykseen sellaiselle taholle, joka huolehtii vaarallisen jätteen päätymisestä oikean operaattorin ja käsittelylaitoksen käsiin, Saario toteaa.

– Jos toimijoilla on asianmukaiset velvoitteet hoidettu, he ovat valmiita tekemään toiminnastaan läpinäkyvää. Vaarallisen jätteen, kuten akkujen kuljettamiseen ja käsittelyyn pitää olla luvat kunnossa. Mitä isompi toimija on, sen todennäköisemmin velvollisuuksista on huolehdittu, Saario puntaroi.

Kuusakoski Oy:llä on Suomessa parikymmentä lyijyakkuja vastaanottavaa omaa keräyspistettä ja tämän lisäksi maan kattava keräysverkosto. Akusta pääseekin eroon samalla vaivalla kuin muistakin kierrätysmateriaaleista, Saario muistuttaa.

– Käytännössä koko maa on katettu meidän ja muiden operaattoreiden toimesta. Huolimattomuus ja välinpitämättömyys ovat pahimmat uhkat akkujen kierrätykselle: mennään siitä, missä aita on matalin. Lyijystä saadaan hyödynnettyä lähes 100 % ja akusta muutenkin iso osa, joten on todella sääli, jos materiaali jää käyttämättä jonkun tekosyyn varjolla, Pasi Saario toteaa.