Suomen Akkukeräys käsittelee lyijyakkuja Raumalla.

Suomen Akkukeräys on maamme ainoa lyijakkujen murskaus- ja käsittelylaitos. Siellä lyijyakun materiaalit saavat uuden elämän.

Suomen ainoa lyijyakkuja käsittelevä kierrätyslaitos sijaitsee Raumalla. Suomen Akkukeräys on toiminut paikkakunnalla jo 1980-luvulta lähtien, ja tällä hetkellä sen omistavat Eurajoki Group, Suomen Katalysaattorikierrätys Oy sekä Mäki-Tammela Oy. Vuosittain laitoksen kautta kulkee 8000 tonnia lyijyakkuja, kertoo Suomen Katalysaattorikierrätystä edustava David Hyytinen.

– Rauman sijainti on todella hyvä, sillä akuista kerätty lyijy lähtee meriteitse sulattoihin ympäri maailmaa. Tavara kiertää hyvin, sillä kierrätykseen tulee vuosittain sama määrä akkuja, mitä Suomessa myydään. Ennen vanhaan akkuja saattoi löytyä kaatopaikoilta, mutta nykyään sen arvo tunnetaan, Hyytinen kuvaa.

Lyijyakun kierrätys onkin kiertotaloutta parhaimmillaan. Kun lyijy käytetään uusien akkujen raaka-aineena, ei kaikkea metallia tarvitse louhia maaperästä.

Vaikka akkuteknologiat kehittyvät, on lyijyakulla vielä vuosia edessä, David Hyytinen kuvaa.

– Pienkoneiden valmistaminen on lisääntynyt, ja myös niissä käytetään lyijyakkuja. Yrityksenä haluamme olla mukana käsittelemässä myös litiumakkuja, kun sen aika tulee, mutta vielä se ei ole teknisesti mahdollista. 

Talteen lähes 100 %

Keräyspisteistä, romupihoilta ja korjaamoilta kerätyt akut saapuvat Rauman käsittelylaitokselle omissa kuljetuslaatikoissaan. Lyijyakkujen turvallinen käsittely on tarpeen tulipalojen ja kemikaalivuotojen ehkäisemiseksi.

Saapuva akkuerä punnitaan ja siirretään murskauslinjastolle. Raaka-aineet erottuvat linjastolla omiksi jakeikseen. Murskaamisen jälkeen akusta ovat jäljellä kova lyijy ja lyijypasta, muovit sekä elektrolyyttinä toimiva rikkihappo.

Näille jokaiselle on oma osoitteensa jatkoa varten: lyijy lähetetään sulattoon uusien akkukennojen raaka-aineeksi ja rikkihappo toimitetaan hyödynnettäväksi, David Hyytinen kertoo.

– Kova muovi voidaan myös hyödyntää uusioraaka-aineena. Pehmeät muovit ovat ainoa osa, joka lyijyakun käsittelystä jää niin sanotusti jätteeksi, se menee loppukäsittelyyn poltettavaksi, David Hyytinen esittelee.

Erotellut raaka-aineet pakataan turvallisesti ja lähetetään eteenpäin.

Lyijyakusta saadaan kerättyä talteen uusia raaka-aineita.

Turvallisuus tärkeässä roolissa

Koska lyijyakku sisältää terveydelle haitalliseksi luokiteltuja aineita, on koko laitoksen turvallisuus huippuunsa hiottua.

– Murskaamisen jälkeen akku ei ole enää vaarallinen, mutta raaka-aineiden käsittelyyn liittyy tarkkoja turvallisuusohjeita. Myös laitoksen siisteys on oleellinen osa työturvallisuutta, David Hyytinen kuvaa.

Henkilösuojaimet ovat laitoksella jokapäiväisessä käytössä. Hengityssuojaimet ja suojahaalarit estävät lyijypölyn kulkeutumisen elimistöön, ja akkuja käsitellessä täytyy käyttää hapolta suojaavia käsineitä ja suojalaseja.

Ympäristötarkastaja on myös tuttu vieras, Jaakko Jäntti kertoo.

– Ympäristöluvat ovat tietenkin kierrätysyrityksen toiminnassa hyvin isossa osassa, ja valvontatarkastukset pitää läpäistä säännöllisesti. Meren läheisyyden vuoksi olemme erityisen tarkkoja sen suhteen, että sadeveden mukana ei kulkeudu jäämiä luontoon. Pihakaivoista otetaan säännöllisesti vesinäytteitä, Jäntti sanoo.

Laitosta kannatteleva asfaltti on kemikaalisuojattu, ja kaikki pihaan valuneet nesteet ohjataan tankkeihin. Viemäriverkostossa on myös erotuskaivo, johon kertynyt lyijypasta kerätään talteen.

Murskaus- ja käsittelytilat on erotettu varastotiloista, joissa raaka-ainesäkkejä säilytetään.

Lue lisää lyijyakkujen kierrätyksestä: Akkukierrätys Pb Oy | Akkujen kierrätys