Tuottajayhteisöjen akkuwebinaari tarjosi kattavan katsauksen akkujen ja paristojen kierrätyksen nykytilanteeseen sekä akkuasetuksen mukanaan tuomiin muutoksiin.

Tuottajayhteisöjen hallituksille ja omistajille suunnattu webinaari avasi paristo- ja akkukierrätyksen nykytilaa ja tulevaisuutta sekä peräänkuulutti yhteistyön merkitystä muuttuvan säätelyn aallokossa. Webinaarin järjestivät yhteistyössä paristojen ja akkujen tuottajayhteisöt Recser Oy ja Akkukierrätys Pb Oy.

Webinaarin tarkoituksena oli tarjota tuottajayhteisöjen hallituksien ja omistajien edustajille mahdollisimman ajantasaista ja kattavaa tietoa paristo- ja akkukierrätyksen nykytilasta ennen akkuasetuksen vahvistamista. 

Tuottajayhteisöt ovat tehneet toiminnallaan akkujen ja paristojen kierrättämisestä yhä tehokkaampaa ja turvallisempaa, tilaisuuden puheenjohtaja ja Recser Oy:n puheenjohtaja Seppo Tokola totesi.

– Tuottajayhteistöjen tavoitteena on saada vaatimusten toteuttaminen mahdollisimman helpoksi tuottajille, ja sitä Recser ja Akkukierrätys Pb ovat hienosti edistäneet. Kaikkien hallituksien jäsenten on hyvä tunnistaa ne haasteet, joita pitää taklata tulevaisuudessa, ja miten kriittinen merkitys tuottajayhteisöillä on siinä, Tokola kuvasi.

Akkujen määrä lisääntyy

Webinaarissa todettiin useampaan kertaan, että yleisesti ottaen akkujen ja paristojen määrä markkinoilla lisääntyy jatkuvasti. On arvioitu, että liikkumisen sähköistymisen myötä akkujen määrä 14-kertaistuu vuodesta 2018 vuoteen 2030 mennessä.

Akut ja paristot luokitellaan lainsäädännön perusteella kolmeen eri luokkaan: kannettaviin sekä ajoneuvo- ja teollisuusakkuihin. Teollisuusakkuihin kuuluvat muun muassa ajovoima-akut ja sähköisten liikkumisvälineiden akut. Webinaarissa esiteltiin maahantuontitilastot, jotka kootaan jäsenten raportoimien maahantuontimäärien perusteella. 

Tilastojen mukaan etenkin teollisuusakkujen maahantuontimäärät ovat kovassa nousussa, Akkukierrätys Pb:n toimitusjohtaja Johanna Alakerttula kertoo.

–  Suurin osa lyijyakuista maahantuodaan ajoneuvoakkuina. Keräysmäärät ovat hyvät, sillä vuosittain akkuja saadaan kierrätykseen noin 20 000 tonnia. Harmaa talous asettaa kuitenkin riskejä lyijyakkujen kierrätystavoitteiden toteutumiselle, Alakerttula totesi.

Kierrätysjärjestelmä kehittyy

Keräyspisteiden määrästä ei akkujen kierrätys jää kiinni. Lyijy- ja litiumakuille sekä paristoille on keräyspisteitä kautta maan, ja tuottajayhteisöjen yhteisellä tiedottamisella myös sivuvirtoja saadaan entistä paremmin kulkeutumaan kierrätysjärjestelmään.

Se onkin välttämätöntä kiristyvien kierrätystavoitteiden ja tiukentuvan lainsäädännön myötä, Recserin toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck toteaa.

– Akkuihin liittyvistä riskeistä tiedottaminen ja yhteistyö esimerkiksi SER-tuottajayhteisön kanssa on avainasemassa “kadonneiden kilojen” metsästyksessä. Akkujen ja paristojen kierrätys ruokkii tehokkaasti kiertotaloutta: viime vuonna keräsimme talteen 9 000 kiloa kobolttia, joka riittäisi yli puoleen miljoonaan kännykän akkuun. Kierrätysraaka-aineiden määrät voivat tuntua pieniltä, mutta luvut kasvavat jatkuvasti, Stenbäck totesi.

Suurin puute keräysjärjestelmissä koskee niin sanottua kuluttajakäytössä olevien raahattavien akkujen kokoluokkaa. Tällä hetkellä  näiden 10–25 kilon painoisten litiumakkujen keräys on yksittäisten tuottajien vastuulla. Lisäksi  teollisuudessa käytettäville isoille litiumakuille ei löydy kollektiivista keräysjärjestelmää, vaan niistä ovat olleet vastuussa maahantuojat. Niiden keräys on toistaiseksi järjestynyt melko hyvin. 

Lue lisää: Akkukierrätys Pb Oy | Kierrätys takaa akku- ja paristomateriaalille uuden elämän

Innovaatioita ja kehittämistä

Webinaarissa myös tuottajayhteisöjen yhteistyökumppanit pääsivät esittelemään toimintaansa ja kertomaan näkemyksiään akkualan tulevaisuudesta.

Kuusakoski Oy:n Timo Saarelainen ja Suomen Akkukeräys Oy:n Jaakko Jäntti kuvasivat lyijyakkujen käsittelyyn ja kuljetukseen liittyviä erityispiirteitä, ja Akkuser Oy:n Tommi Karjalainen avasi akkujen ja paristojen materiaalivirran lajittelun prosessia. TraceGrow Oy:n Lasse Rautio kertoi, miten alkaliparistojen sinkki ja mangaani voidaan käsitellä uusiokäytettäväksi maataloudessa.  Tampereen yliopistossa toteutettava akkukennojen uudelleenkäytön edistämiseen tähtäävä CeLLife-projekti herätti keskustelua myös tulevan akkuasetuksen näkökulmasta. 

Suomen Autokierrätys Oy:n Juha Kenraali esitteli ajovoima-akkujen keräystä ja peilasi kierrätyksen nykytilaa tulevaisuuteen. Sähköautojen yleistymisen ja akkuasetuksen mahdollistaman uudelleenkäytön myötä voi olla, että akut eivät enää tule romuttamolle autojen mukana, Kenraali totesi.

– Akkuasetus lähtee siitä, että akun käyttötarkoituksen vaihtuessa myös tuottajavastuu siirtyy. Voikin olla, että tulevaisuudessa akut elävät omaa elämäänsä esimerkiksi energiavarastona ajovoimakäytön päätyttyä. 

Yhteistyöllä kohti uutta sääntelyä

Recser ja Akkukierrätys näkevät edunvalvonnan hyvin tärkeänä ja ovat tuottajayhteisöinä sekä Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan TYNK:n kautta osallistuneet aktiivisesti jätelainsäädännön muutosta sekä akkuasetusta koskeviin keskusteluihin ja kommentointiin. Liisa-Marie Stenbäck ja Johanna Alakerttula kävivät webinaarissa tiiviisti läpi sen, miltä akkuala näyttää lähitulevaisuudessa, kun EU:n akkuasetusta odotetaan hyväksyttäväksi vuoden toisen kvartaalin aikana.

– Toivottavasti kesällä voimme kertoa lisää asetuksen sisällöstä. Loppuvuodesta järjestämme myös tuottajille seminaarin, jossa kerrotaan uusista vaatimuksista, Stenbäck lupasi.

Akkukierrätys Pb Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilmo Hakkarainen summasi webinaarin mielenkiintoiset teemat yhteen nostamalla keskiöön tuottajayhteisöjen hallituksien yhteistyön sekä operatiivisen tason turvallisuuden lisäämisen. Myös Recser Oy:n Seppo Tokola oli samoilla linjoilla.

– Tuottajavastuun tehokas toteutuminen nousee uusien vaatimuksien myötä yhä kriittisemmäksi. Viranomaisten ohjeet ja säännöt kiristyvät jatkuvasti, ja uudet haasteet voidaan ylittää vain hyvällä yhteistyöllä, Tokola summasi.