Talteen kerätyt akut ja paristot päätyvät kierrätysjärjestelmän myötä uusioraaka-aineiksi. Useat eri toimijat osallistuvat akku- ja paristomateriaalin kierrätykseen, jonka tavoitteena on toteuttaa kiertotaloutta mahdollisimman hyvin.
Akkujen ja paristojen keräyspisteet kattavat tällä hetkellä koko Suomen, mutta keräysmäärien tiukentuvien kierrätystavoitteiden myötä etenkin sivuvirtojen saaminen kierrätysjärjestelmään tulee yhä tärkeämmäksi tavoitteeksi.
Tällä hetkellä akkujen ja paristojen kierrätys on suurelta osin tuottajayhteisöjen vastuulla. Kokonsa puolesta vaivatta käsin kannettavien paristojen ja akkujen keräysjärjestelmästä vastaa Recser Oy myös toisen tuottajayhteisön, ERP Finland Oy:n puolesta. Akkukierrätys Pb vastaa lyijyakkujen keräysjärjestelmästä, ja ajovoima-akkujen keräysjärjestelmä on Suomen Autokierrätys Oy:n vastuulla. Myös elektroniikkaromusta vastaavat tuottajayhteisöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita akku- ja paristokierrätyksestä vastaaville tuottajayhteisöille. Jotkut tuottajat vastaavat tiettyjen akkujakeiden tuottajavastuusta itse.
Akku- ja paristomateriaalia viedään käsittelyyn Eurooppaan, mutta myös monet kotimaiset toimijat osallistuvat niiden kierrätykseen ja jalostamiseen raaka-aineiksi. Alalla on kasvupaineita, sillä akkujen lisääntymisen myötä myös käsiteltävä akkumateriaali muuttuu ja käsiteltävän kierrätysmateriaalin määrä kasvaa.
Lyijyakkujen keräysaste 100 %
Lyijyajoneuvo- ja teollisuusakkujen keräysverkko kattaa koko Suomen, ja joka kunnasta löytyy vähintään yksi keräyspiste akuille. Akkujen kerääjinä toimivat akkukaupat, autohuollot, purkamot, jätelaitokset, romukauppiaat ja monet muut tahot, joille Akkukierrätys Pb Oy:n yhteistyökumppanit toimittavat akkulaatikot ja vastaavat niiden noudosta ja akkujen toimittamisesta kierrätykseen. Keräyspisteistä akut luovutetaan vain ympäristöluvan omaavalle toimijalle tai jätteen kuljettajalle, joka on merkitty jätehuoltorekisteriin ja merkintä kattaa myös kyseisen jätteen kuljetuksen.
– Pääosa Suomeen maahantuoduista akuista on tällä hetkellä lyijyakkuja. Maahantuontimäärät ovat olleen vähän yli 20 000 tonnia ja kerätyt määrät vastaavan suuruisella tasolla, joten voidaan sanoa, että lyijyakkujen keräysaste on 100 %. Harmaa talous asettaa kuitenkin omia haasteita lyijyakkujen keräykselle, Johanna Alakerttula toteaa.
Keräyspisteistä akkujen matka suuntaa joko Suomen Akkukeräykselle käsittelyyn tai Akkukierrätyksen muiden yhteistyökumppanien kautta vientiluvilla naapurimaissa sijaitseviin kierrätyslaitoksiin.
Turvallisuus keskiössä
Akkukierrätyksen yhteistyökumppaniena akkujen keräyksen ja kierrätyksen osalta toimivat tällä hetkellä Kuusakoski, Fortum Waste Solutions, Stena Recycling, Lassila&Tikanoja, Romu Keinänen, Materiaalikeskus Nexus, Romukeskus, Kajaanin Romu sekä Suomen Akkukeräys.
Akkukierrätys Pb Oy:n yhdeksän operaattorikumppanin myötä tuottajayhteisön tilastot kattavat nyt kaikki Suomessa kerätyt lyijyakut. Lyijyakkujen kierrätyksellä on pitkä historia ja kierrätysprosessit ovat tehokkaita. Lyijyakkujen kierrätysaste on noin 85 % ja akun sisältämästä lyijystä saadaan kiertoon uusien akkujen raaka-aineeksi jopa 96 %. Lyijy on itse asiassa yksi maailman kierrätetyimmistä metalleista ja Euroopassa lyijyakuista saadaan kerättyä kierrätykseen käytännössä kaikki.
Raumalla lyijakkuja käsittelee Suomen Akkukeräys Oy.
Lue lisää: Akkukierrätys Pb Oy | Lyijyakun kierrätysprosessi luo uusia raaka-aineita
Lyijakku on vaarallista jätettä, joten turvallisuus kuljettamisen ja käsittelyn aikana on ensiluokkaisen tärkeää. Kuusakoski Oy:n metalliliiketoiminnan hankintavastaava Timo Saarelaisen mukaan työ- ja ympäristöturvallisuus ovat alalla jatkuvia kehityksen aiheita. Kuusakoski Oy:n keräämät akut esikäsitellään yrityksen omassa laitoksessa Raumalla.
Lue lisää: Akkukierrätys Pb Oy | Lyijyakun kierrätys ei saisi jäädä viitseliäisyydestä kiinni
Lajittelun kautta uusioraaka-aineiksi
Recserin keräyspisteisiin tuotujen akkujen ja paristojen reitti vie Akkuserin laitokseen Nivalaan. Siellä ne lajitellaan ja toimitetaan laadusta riippuen joko muualle tai omaan laitokseen jatkokäsittelyyn. Toimitusjohtaja Tommi Karjalainen kertoo, että laitoksella päästään kuukausittain jopa 200 tonnin lajittelumääriin.
– Määrät nousevat koko ajan. Alkaliparistot, litium-ioni- ja nikkelimetallihydridiakut käsittelemme itse ja toimitamme uusioraaka-aineiksi muille jalostajille, mutta esimerkiksi litiumparistot, nikkeli-kadmium- sekä lyijyakut toimitetaan meiltä muualle käsittelyyn.
Akkuserin laitoksella on useita lajittelulinjoja, joilla eri materiaalia olevat akut ja paristot erotellaan toisistaan. Haaste on, että akkujen ja paristojen mukana laitokseen kulkeutuu myös paljon sinne kuulumatonta materiaalia.
– Esimerkiksi ser-romua ja mielikuvituksellisia teippipakkauksia nähdään säännöllisesti. Ylipakkaaminen vaikeuttaa tunnistamista ja hidastaa lajitteluprosessia, jolla on muutenkin painetta tehostua. Euroopassa on pulaa kierrätyskapasiteetista, ja akkuja olisi meillekin tarjolla kaksinkertainen määrä laitoksemme kapasiteettiin nähden, Karjalainen toteaa.
Alkaliparistojen ja litium-ioniakkujen osalta materiaaleja saadaan hyvin talteen metallinjalostajien raaka-aineiksi. Esimerkiksi kuparia ja kobolttia tarvitaan tietoteknisten laitteiden ja niiden akkujen valmistamiseen, joten niiden talteen saamiseen on lisääntyvää kiinnostusta. Litium-ioniakut ovat tulevaisuuden akkumateriaali, jonka osuus on toistaiseksi sekalaisessa paristomateriaalissa pieni. Akkuserillä kaavaillaan kuitenkin li-ion-akkujen käsittelykapasiteetin lisäämistä, Karjalainen kertoo.
– Emme aio laajentaa toimintaa jatkojalostamiseen. Päätavoitteenamme on lajitella materiaali tehokkaasti, erotella raaka-aineet ja toimittaa ne metallinjalostajille, Karjalainen summaa.
Hivenaineet takaisin maaperään
Yksi tapa uusiokäyttää alkaliparistojen materiaalia voi olla maataloudessa. Kärsämäellä ekologisia lannoitteita ja raaka-aineita tuottava TraceGrow Oy käsittelee paristoista talteen otettua mustaa massaa niin, että sen sinkki ja mangaani voidaan uusiokäyttää lannoitteena. Syntyvä hivenlannoite on useissa maissa hyväksytty myös luomutuotantoon, tuotepäällikkö Lasse Rautio kertoo.
– Maaperässä on laajalti puutetta sinkistä ja mangaanista. Kun mustaa massaa seulotaan, liuotetaan ja puhdistetaan, nämä aineet saadaan talteen ja voidaan jalostaa lannoitteeksi. Noin 40 pariston aineista syntyy tarpeeksi hivenlannoitetta hehtaarin alalle, Rautio sanoo.
Paristojen raaka-aineiden uusiokäyttö kannattaa. Louhittujen metallien käyttöön ja ongelmajätteenä käsittelyyn verrattuna uusioraaka-aineisiin perustuva lannoitetuotanto voi säästää jopa 3 kg hiilidioksidipäästöjä lannoitekiloa kohden. Kiertotalouteen tähtäävässä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä tällaisille innovaatioille on kysyntää, Lasse Rautio toteaa.
– Kiertotaloussektori kehittyy koko ajan, ja siinä on oltava aallonharjalla. Voimme laitoksellamme tutkia muitakin teollisuuden sivujakeita, joita voisi ottaa lannoite- tai teollisuuskäyttöön. On myös mahdollista, että jos alkaliparisojen sinkin ja mangaanin saisi vielä paremmin erilleen, ne voitaisiin viedä takaisin akkuteollisuuden käyttöön, Rautio kuvaa.