Tuottajavastuu nousee keskeiseen asemaan uudessa sääntelyssä, joka on kiertotalouden näkökulmasta kunnianhimoisempaa kuin tähän asti on millään tuotesektorilla EU:ssa nähty. 

EU:n akkuasetus kattaa akkujen koko elinkaaren. Kaaviossa kuvataan akun matka luonnonvaroista kaivostoimintaan ja akkuraaka-aineiden jalostukseen, valmistukseen, markkinoille saattamiseen ja jakeluun sekä käyttöön, kierrätykseen ja loppukäsittelyyn.
Akkujen elinkaari. Tuottajavastuu ulottuu valmistuksesta aina loppukäsittelyyn saakka.

Euroopassa on käynnissä liikenne- ja energiasektorin murros, jossa tavoitteena on uusiutuvan energian käytön lisääminen ja liikenteen sähköistyminen. Muutos on merkittävä, ja akuilla on siinä keskeinen rooli. Vihreä siirtymä ei kuitenkaan onnistu ilman, että akut on suunniteltu ja tuotettu kestävästi ja kierrätettäväksi. Tuottajavastuun tehtävä on varmistaa, että akkuraaka-aineet palautuvat uudelleen kiertoon.

Uuden asetuksen tavoitteena on, että akkuteollisuudessa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota akkujen koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin ja vastuulliseen tuotantoon aina raaka-aineiden louhinnasta valmistukseen, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. 

Lisäksi asetuksen taustalla on pyrkimys lisätä Euroopan omavaraisuutta akkumateriaaleissa. Vaikka Eurooppa on maailman toiseksi suurin markkina sähköautoille, Euroopalla on kirimistä akkumateriaalien ja akkutoimitusketjujen omavaraisuudessa. Omavaraisuuden edistämiseksi akkusektorille tarvitaan selkeät ja riittävän järeät pelisäännöt, jotka kannustavat akkujen uudelleenkäytön edistämiseen sekä neitseellisten raaka-aineiden korvaamiseen kierrätysraaka-aineilla. Akkuasetus edellyttääkin uusissa akuissa käytettävän myös kierrätysperäisiä raaka-aineita.  

Kaikkien EU:n markkinoille saatettavien paristojen ja akkujen tulee jatkossa olla kestäviä, tehokkaita ja turvallisia koko niiden elinkaaren ajan. Kestävät paristot ja akut on tuotettu mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla, todistetusti vastuullisesti tuotetuista materiaaleista ja ne ovat korjattavia, uudelleenkäytettäviä ja helposti kierrätettäviä.

Suunnannäyttäjä kestävälle tuotepolitiikalle

EU:ssa etenevä komission akkuasetusehdotus ulottaa vaikutuksia paristojen ja akkujen koko elinkaareen ja on direktiivistä poiketen sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa jäsenmaissa.

Akkuasetuksen halutaan olevan suunnannäyttäjä vihreän siirtymän edistämisessä maailmanlaajuisesti ja näyttävän suuntaa myös muita tuotteita koskeville kestävän tuotepolitiikan ohjauskeinoille. Yksi keskeinen akkuasetuksessa keskiöön nostettu kiertotaloutta edistävä tuotepoliittinen ohjauskeino on tuottajavastuu, joka velvoittaa paristojen ja akkujen valmistajat ja maahantuojat huolehtimaan myös tuotteiden käytön jälkeisestä elämästä. 

Tässä artikkelissa pohdimme erityisesti sitä, miksi tuottajavastuu on vihreän siirtymän tavoitteiden toteuttamiseksi niin merkittävä, mitä vaikutuksia uudella asetuksella on tuottajavastuuseen sekä miten akkujen maahantuojien ja jakelijoiden velvollisuudet tulevat uuden sääntelyn myötä muuttumaan. 

Tuottajavastuun merkitys korostuu

Akkuasetus tulee korvaamaan vuonna 2006 annetun direktiivin, joka on edellyttänyt jäsenvaltioita velvoittamaan paristojen ja akkujen tuottajat eli maahantuojat ja valmistajat huolehtimaan tuotteidensa jätehuollosta ja kierrätyksestä. Tämä niin kutsuttu tuottajavastuu on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi edistää käytöstä poistettujen tuotteiden keräystä ja kierrätystä. 

Tuottajavastuuta organisoivat käytännössä tuottajien muodostamat tuottajayhteisöt, kuten Suomessa Recser Oy & Akkukierrätys Pb. Tuottajayhteisöt paitsi organisoivat paristojen ja akkujen keräystä, kierrätystä sekä määrien tilastointia myös mahdollistavat kerättyjen akkujen uudelleenkäytön ja huolehtivat keräykseen ja kierrättämiseen liittyvästä valituksesta ja tiedottamisesta.

Vuoden 2006 direktiivin voimaan astumisen jälkeen sekä maailma että akkumarkkinat ovat merkittävästi muuttuneet. Akkujen kirjo ja erilaiset tyypit ovat kasvaneet, ja akkuja tarvitaan yhä enemmän myös energian varastointiin ja liikenteeseen. Ehdotetussa akkuasetuksessa tuottajavastuuta koskevia vaatimuksia on vihreän siirtymän edistämiseksi täsmennetty ja osin laajennettu nykyisestä. Näin halutaan varmistaa, että myös uudempaa teknologiaa edustavien, kuten litiumioniakkujen keräys ja kierrätys toimisi entistäkin tehokkaammin ja turvallisemmin. 

Akkuluokittelussa erotetaan omiksi ryhmikseen vihreän siirtymisen kannalta tärkeät tuoteryhmät eli kevyiden sähköisten liikkumisvälineiden ja sähköauton akut. Niille, kuten myös uusiutuvan energian varastointiin tarvittavien akkujen tuottajille asetetaan ehdotuksessa yhtä laaja tuottajavastuu kuin muillekin paristo- ja akkuluokille ja esitetään asteittain, mutta nopeasti kiristyviä keräys- ja kierrätysvaatimuksia. 

Tuottajille taloudelliset kannusteet kestävien tuotteiden suunnitteluun

Tuottajavastuu kytkee paristojen ja akkujen arvoketjun eri toimijat – valmistajat, maahantuojat, jakelijat, käyttäjät ja jätehuollon ja uudelleenkäyttötoimijat– yhteen EU:n akkuasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuottajavastuun voi siis nähdä kiertotalouden tukirankana, jonka ympärille koko keräys- ja kierrätysjärjestelmä rakennetaan.

 Tuottajavastuun avulla tuotteiden käytön jälkeisestä keräyksestä ja kierrättämisestä aiheutuvat kustannukset saadaan kohdistettua aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuksia tuottavien tuotteiden hintoihin. Keräyksestä ja kierrätyksestä vastuussa olevilla tuottajilla pitäisikin olla myös ensisijainen oikeus kaikkien paristojen ja akkujen keräämiseen ja niiden raaka-aineiden palauttamiseen takaisin kiertoon. Tällöin kokonaisuus voidaan pitää tehokkaana eikä synny ilmiötä, jossa vain rusinat poimitaan pullasta.

Paristoja ja akkuja koskevasta sääntelystä aiemmin puuttuneet keskeiset linkit, kuten tuotesuunnittelu, sekä käyttäjän vastuu ja kierrätysraaka-ainemarkkinoiden edistäminen, otetaan nyt myös ensi kertaa mukaan saman sääntelyn piiriin. 

Tämä on tärkeää, sillä monet merkittävät vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan lukitaan jo tuotesuunnitteluvaiheessa. Siksi akkuasetuksessa tähdätään tuotesuunnitteluun, jossa akuista kehitetään pitkäikäisiä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä ja mahdollisimman hyvin kierrätettäviä. Asetusehdotukseen muotoillut tuottajavastuun maksuosuuksien mukauttamisperiaatteet luovat kannusteen suunnitella pitkäikäisempiä ja kierrätysmateriaaleja sisältäviä paristoja ja akkuja. Käytännössä siis tuottajalle on myös taloudellisesti kannattavaa suunnitella tuotteita kiertotalouden mukaisesti.

Kiristyvillä keräys- ja kierrätystavoitteilla vauhditetaan kiertotalouteen siirtymistä 

Akkuraaka-aineiden riittävyyden varmistamiseksi ja EU:n omavaraisuuden parantamiseksi paristojen ja akkujen keräys- ja kierrätysasteita kiristetään tuntuvasti nykyisestä. Niiden myös ehdotetaan jatkossa velvoittavan nykyistä selkeämmin jäsenvaltioiden lisäksi tuottajia eli jokaisen tuottajan tai niiden puolesta toimivan tuottajayhteisön tulee täyttää kiristyvät vaatimukset. 

Tällä hetkellä vaatimus on kerätä kierrätykseen vähintään 45 prosenttia kannettavista paristoista ja akuista laskettuna markkinoille kolmena edellisenä vuonna saatetuista määristä.  Akkuasetusehdotuksessa tätä niin kutsuttua keräysastetta ehdotetaan kiristettävän asteittain – ensin 65 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja siitä 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Keräysasteen parantaminen on tärkeää, mutta jotta se kertoisi oikeista asioista tulisi myös laskentakaavaa muuttaa. Nykyinen laskentakaava ei ota huomioon akkujen pitkää käyttöikää, eikä uudelleenkäytettäväksi toisen maan markkinoille maasta vietyjä paristoja ja akkuja. 

Nopeasti markkinoilla lisääntyvät akut ja kiristyvät keräysvaatimukset johtavat myös akkujen keräysmäärän kasvuun lähivuosina. Kierrätykseen palautuvien litiumioniakkujen määrän ennustetaan jopa 700-kertaistuvan vuosien 2020 ja 2040 välillä, mikä mahdollistaa akuissa käytettävien materiaalien tarpeen kattamisen entistä paremmin kierrätetyillä raaka-aineilla. 

Asetuksessa asetetaankin tärkeille akkuraaka-aineille nopeasti kiristyviä materiaalikohtaisia kierrätystavoitteita. Tuottajien tulee niiden mukaisesti huolehtia, että esimerkiksi koboltista, nikkelistä ja kuparista saadaan 2030 mennessä uudelleen kiertoon suurin osa. Jotta kierrätysmateriaalin käyttämisestä tulisi neitseellisen metallin louhimista houkuttelevampaa, on asetusehdotukseen esitetty lisättäväksi niin kutsuttu sekoitevelvoite eli velvoite käyttää tietty minimimäärä kierrätettyjä raaka-aineita neitseellisten joukossa. Tämä vaatimus koskee ehdotuksessa kobolttia, lyijyä, litiumia ja nikkeliä. Akut ovat ensimmäinen tuoteryhmä EU-tasolla, jolle luodaan kiertotalouden edistämiseksi tärkeää kierrätysraaka-aineiden käyttöön velvoittavaa sääntelyä.

Akkuasetuksessa kiristyviä vaatimuksia myös jakelijoille ja kuluttajille

Loppukäyttäjien kierrätysaktiivisuuden kannalta olennaista on, kuinka helpoksi käytettyjen paristojen ja akkujen kierrätys on tehty. Siksi asetusehdotuksessa myös tuotteiden jakelijat eli myyjät velvoitetaan edistämään kiertotaloutta yhdessä tuottajien kanssa. Kun aiemmin vain pienten eli kannettavien paristojen akkujen jakelijoilla on ollut keräysvelvoite, akkuasetus laajentaisi velvoitetta myös ajoneuvo-, teollisuus- ja sähköpyörän akkuihin. Akkuasetus velvoittaakin syhä suuremman joukon paristojen ja akkujen jakelijoita keräämään käytöstä poistettuja paristoja ja akkuja. 

Laajenevan vastaanottovelvoitteen tavoitteena on tehdä akkujen erilliskeräyksestä entistä helpompaa ja turvallisempaa. Tämä on tärkeää, sillä koko systeemi ei toimi, jos käyttäjät eivät palauta käytöstä poistettuja paristoja ja akkuja takaisin kiertoon. Asetus tulee myös velvoittamaan loppukäyttäjiä lajittelemaan käytetyt paristot ja akut ja toimittamaan ne tuottajien järjestämiin keräyspisteisiin. Tämä on historiallinen ja odotettu askel lainsäädännössä, sillä väärin lajitellut paristot ja akut muodostavat merkittävän tulopaloriskin. Ilman aktiivisia loppukäyttäjiä eivät asetuksen tavoitteet myöskään toteudu, sillä yli neljännes käytöstä poistetuista kannettavista paristoista ja akuista jää tällä hetkellä pyörimään kotitalouksien nurkkiin. Tämä määrä vastaa EU-tasolla satojen tuhansien sähköauton akkujen raaka-aineita ja kasvaa vuosi vuodelta.  

Paristojen ja akkujen jakelijoille asetetaan jatkossa myös velvollisuus varmistua, että myyntiin saatettavien tuotteiden valmistaja tai maahantuoja on rekisteröitynyt tuottajaksi ja että paristot ja akut vastaavat merkinnöiltään asetettuja vaatimuksia. Tämä on toivottu lisä tuottajavastuun valvontaan, sillä viranomaisilla ei ole käytettävissä tuottajavastuullisista kattavia rekistereitä. Tuottajayhteisöt ovat toivoneet myös julkisiin hankintoihin tuottajavastuun hoitamisen edellyttämistä vapaamatkustamisen vähentämiseksi. Vapaamatkustaminen tarkoittaa sitä, että tuottajavastuussa oleva yritys tietoisesti tai tietämättään jättää vastuun hoitamatta, jolloin kustannukset jäävät muille yrityksille.  

Akkuasetus on viimeistelyvaiheessa

Ehdotus on edennyt EU:n päätöksentekoportaan viimeiseen vaiheeseen eli jäsenmaiden neuvoston, komission ja parlamentin välisiin kolmikantaneuvotteluihin, joissa odotetaan kompromissia mahdollisesti jo syksyyn mennessä. Tuottajavastuuta koskevan ehdotuksen VII –luvun osalta on esitetty kahden vuoden siirtymäaikaa eli sen vaatimukset tulisivat sovellettaviksi kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.  

Akkuasetus on ensimmäinen konkreettinen sääntelykokonaisuus niin kutsutusta EU:n Green Deal -sopimuksesta, jonka tavoitteena on ehkäistä luontokatoa ja pienentää ilmastovaikutuksia. Näin akkujen ja paristojen koko elinkaareen merkittävästi vaikuttava asetus näyttää myös suuntaa myös muita tuotteita koskevalle sääntelylle.

Me tuottajayhteisöinä haluamme olla aktiivisesti tukemassa jäseniämme ja muita sidosryhmiämme uusien vaatimusten käytäntöön viemisessä. 

Lue lisää

Miten paristojen ja akkujen tuottajavastuu eli keräys ja kierrätys toimii tällä hetkellä: #Kierrossa: Näin käytetyistä akuista ja paristoista kierrätetään uusia akkumateriaaleja – ja jopa lannoitetta

EU:n komission sivut akkuasetuksesta: Batteries and accumulators

Mistä akuista Akkukierrätys Pb Oy vastaa?


Tämä artikkeli on ensimmäinen osa paristo- ja akkutuottajayhteisöinä toimivien Recser Oy:n ja Akkukierrätys Pb Oy:n yhteistä EU:n akkuasetusaiheista viestintää. Seuraavassa artikkelissa käsitellään asetuksessa ehdotettavaa akkupassia, jonka tarkoitus on säilöä ainakin teollisuus- ja ajoneuvojen akkuihin yksilöityä tietoa esimerkiksi raaka-aineista, hiilijalanjäljestä, turvallisuudesta ja sen kierrättäjätahoista.