Siirry suoraan sisältöön

Akkuasetus edistää autoteollisuuden vastuullisuuskehitystä: “Akku on helppo lähtökohta autojen ympäristökeskusteluun”

Liikenteen sähköistyminen ja akkujen ympäristöystävällisyys puhuttaa autovalmistajia ja kuluttajia, mutta Toyota haluaa taklata hiilihaastetta kokonaisvaltaisemmin. Kesällä voimaan tuleva akkuasetus on yksi tekijä autoalan vastuullisuuskehityksessä, Toyota Auto Finlandin Pekka Karvinen toteaa.

Euroopan unioni on ottamassa käyttöön uutta akkuasetusta, joka yhdenmukaistaa akkujen ja paristojen koko elinkaarta koskevat vaatimukset EU:n alueella. Sääntelyyn saadaan myös vihdoin vaatimuksia tuotesuunnitteluun, loppukäyttäjän rooliin sekä kierrätysraaka-ainemarkkinoiden edistämiseen.

Toyota Auto Finlandin tiedotuspäällikkö Pekka Karvinen kokee, että uusi akkuasetus edistää autoteollisuuden pyrkimystä kiertotalouteen ja vastuullisuuteen. Toyotaa ja Lexusta edustavan maahantuojan emoyhtiö Toyota Motor Europe on ollut edunvalvontayhteisöjen kautta mukana myös EU-asetuksen valmistelussa.

“Toyota on Euroopassa iso toimija, jota kuunnellaan mielellään tällaisissa asioissa. Uuteen akkuasetukseen on meillä kiinnitetty isosti huomiota, ja esimerkiksi akkupassin käyttöönottoon on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja”, Karvinen sanoo.

Suomalaisen maahantuojan ja jälleenmyyjäverkoston työssä asetus tulee näkymään konkreettisimmin viallisten tai rikkoutuneiden korkeajännitteisten akkujen käsittelyssä. Asetuksesta saadaan uudet ohjeet tällaisiin tilanteisiin sekä korjaamoille että autopurkamoille, Karvinen kertoo. 

Hiili on vihollinen, ei polttomoottori

Euroopan komissio on linjannut, että kaikkien markkinoille tulevien uusien autojen olisi oltava täysin hiilidioksidipäästöttömiä vuodesta 2035 alkaen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kuluttajia ohjataan fossiilisten polttoaineiden sijaan sähkö- ja vetyvoimalla toimivien ajoneuvojen pariin.

Tämä on haaste, jota autoteollisuus käy lähivuosina taklaamaan. Toyota on pitänyt liikenteen sähköistymistä esillä jo 1990-luvun lopulta lähtien, mutta nykykeskustelu tuntuu keskittyvän liikaa ongelman yhteen osa-alueeseen, Karvinen sanoo. 

“Kukaan meistä ei toivo, että nollapäästösäädäntö ei tulisi ollenkaan voimaan, mutta osallistumme mielellämme keskusteluun aikataulusta ja sen realistisuudesta. Vaikka me valmistajat pystyisimme tuottamaan nollapäästöisiä autoja, tulee myös yhteiskunnalliset lähtökohdat ottaa huomioon”, Pekka Karvinen toteaa.

Täyssähköautojen yleistyminen on lisännyt keskustelua myös akkuihin kuluvista luonnonvaroista. Akku on luonnollisesti helppo lähestymiskulma autojen vastuullisuuskeskusteluun, sillä se on arvokas osa, joka on myös ympäristölle vaarallinen, Karvinen sanoo. Hän kuvaa, että toyotalaisella ajattelutavalla erilaisia vaihtoehtoja tarkastellaan kokonaisuutena, ei toista toisen yli arvottaen.

“Viestimme on, että polttomoottori ei ole se vihollinen, vaan hiili. Hiilen vähentämisessä esimerkiksi biopolttoaineilla tai synteettisillä vaihtoehdoilla voisi olla potentiaalia, mutta niiden kehitystyö ei ole mielekästä, jos lainsäädäntö ei kannusta siihen.”

Lyijyakkuja ja pienparistoja tarvitaan jatkossakin

Käynnistys- ja käyttövoima-akkujen lisäksi autoista löytyy myös useita pienempiä akkuja ja paristoja. Kuluttajalle tutuin näistä on autonavainten nappiparisto. Ne eivät ole poistumassa autoista ainakaan lähitulevaisuudessa, vaikka esimerkiksi fyysisestä avaimesta luopuminen on jo teknisesti mahdollista, Karvinen arvelee.

Myös lyijyakkujen voittokulku jatkuu: käyttövoimasta riippumatta jokaisessa tehtaalta lähtevässä Toyotassa tai Lexuksessa on mukana 12 voltin lyijyakku, Karvinen sanoo.

“Lyijyakussa on paljon etuja: se on edullinen ja luotettava. Jos lyijyakkua ei lähdetä erikseen kieltämään, on se vielä pitkään mukana kuvioissa.”

Pekka Karvinen toteaa, että tällä hetkellä keskustelussa korostuu isompien komponenttien kierrätettävyys, mutta suuria ongelmia ei pienempiinkään virtalähteisiin liity. Ohjainlaitteiden pienet akut on suunniteltu kestämään auton elinkaaren loppuun, ja avaimen litiumioni-nappiparisto vaihtuu kätevästi uuteen autoliikkeissä. 

Akkuasetuksessa asetetaan kierrätystavoitteita paitsi eri akkuluokille, myös tärkeille akkuraaka-aineille. Markkinoille saatettujen akkujen määrän lisääntyminen ja kiristyvät keräysvaatimukset johtavatkin akkujen keräysmäärän kasvuun lähivuosina.

Suomen Toyota-verkoston asiakas voi luottaa siihen, että liikkeeseen palautetut akut ja paristot päätyvät oikealla tavalla kierrätykseen – siihen ohjaavat valmistajan vaatimat auditoinnit, Karvinen toteaa. 

“Erityisen ilahduttava piirre lyijyakuissa on, että Suomessa niiden keräysprosentti on käytännössä sata. Euroopassa matalajänniteakkujen kierrätysasteen nostaminen vaatii kuitenkin vielä työtä, missä akkuasetuksella on tärkeä rooli”, Karvinen sanoo.

Uusilta akkutyypeiltä toivotaan keveyttä ja kierrätettävyyttä

Akkujen kehitys- ja tutkimustyö tuo tullessaan täysin uudenlaisia akkutyyppejä. Entistä parempien vaihtoehtojen löytyminen on kaikkien akkuja käyttävien valmistajien yhteinen intressi, mutta etenkin autoalalla kehitys kiinnostaa. Autoteollisuudessa on jatkuva tilaus kierrätettäville, kestäville ja energiatiheille akuille, jotka on kuitenkin pakattu kompaktiin muotoon.

Karvinen antaa esimerkin: taloudellisen ajon ohjeistuksissa neuvotaan karsimaan autosta turha kuorma polttoaineen säästämiseksi. Täyssähköauton akku on iso möhkäle, jonka liikkeelle saaminen vaatii ison määrän energiaa. Akun koon pienentäminen vähentäisi myös tarvittavan voiman määrää.

“Uusia akkutyyppejä on luotu jo vuosikausia, mutta kaikki niistä eivät ole kaikkein sopivimpia autoihin. Kiinteä-elektrolyyttinen akku saattaisi olla seuraava kehitysaskel sillä osa-alueella. Sitä meillä Toyotalla on tutkittu ja tutkitaan edelleen”, Karvinen kertoo.

Autovalmistajat ovat viime vuosina heränneet ympäristövastuuseen enenevissä määrin. Esimerkiksi puskureissa käytetään kierrätysmuovia ja verhoilussa on siirrytty synteettisiin vaihtoehtoihin. Tyypilliselle kuluttajalle merkityksellisintä on kuitenkin lähipäästöttömyys, joka yleensä realisoituu pienenä polttoaineen kulutuksena, Karvinen kertoo. Käyttövoimakeskustelua ei pidä väheksyä, mutta välillä tuntuu unohtuvan, että vastuullisuus koostuu useista osa-alueista, hän muistuttaa.

“Ihanne olisi, että auto olisi 100-prosenttisesti kierrätettävissä etupuskurista takapuskuriin. Tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä, jos keskitytään vain yhden komponentin ongelmiin”, Pekka Karvinen toteaa.

Lue lisää EU:n akkuasetuksesta

Tämä artikkeli on osa paristo- ja akkutuottajayhteisöinä toimivien Recser Oy:n ja Akkukierrätys Pb Oy:n yhteistä EU:n akkuasetusaiheista viestintää. Voit tilata ajankohtaisimmat uutiset aiheesta myös uutiskirjeenä.