EU:n akkuasetus vaatii tehokkaampaa kierrätystä – Suomessa valmistaudutaan uusiin tavoitteisiin

Suomessa akkujen ja paristojen keräys ja kierrätys on toteutettu tuottajavastuujärjestelmien kautta tehokkaasti, ja nykyisen lainsäädännön vaatimukset täyttyvät hyvin. Elokuussa 2025 voimaantuleva akkuasetuksen luku 8 kiristää keräystä ja kierrätystä koskevia vaatimuksia asteittain ja tuo mukanaan velvoitteita kierrätettyjen materiaalien käytöstä uusien akkujen valmistuksessa.

Tuottajayhteisöt kokoavat vuosittain tiedot maahantuoduista, kerätyistä ja kierrätetyistä akuista ja paristoista ja toimittavat ne Pirkanmaan ELY-keskukselle. ELY-keskus puolestaan laatii kansalliset tilastot ja raportoi ne Euroopan komissiolle.

Erilliskeräystavoitteet

Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että vähintään 45 prosenttia kannettavista paristoista ja akuista kerätään erilleen muista jätteistä kierrätystä varten. Tavoite perustuu kolmen edeltävän vuoden keskimääräiseen markkinoille saatettuun määrään. 

Vuonna 2024 Suomessa toimitettiin markkinoille 3480 tonnia kannettavia paristoja ja akkuja, ja jätteenä kerättiin lähes 2 000 tonnia. Tämä vastaa noin 50 prosentin keräysastetta, mikä ylittää vähimmäisvaatimuksen. Vuonna 2022 tavoitteen saavutti EU:ssa 13 jäsenmaata.

Teollisuus- ja ajoneuvoakuille ei ole asetettu erillistä keräystavoitetta, mutta tuottajien on varmistettava, että kaikki keräyspisteille palautetut akut kierrätetään.

Kierrätystavoitteet

Lyijyakkujen kierrätys on Suomessa pysynyt vahvalla tasolla. Vuonna 2024 niitä kerättiin 23 000 tonnia, ja kierrätysaste oli 71 prosenttia. Akkujen sisältämän lyijyn kierrätysaste oli jopa 94,2 prosenttia. Nykyinen vaatimustaso (65 %) on saavutettu vuosittain. Lyijyakut toimitetaan tällä hetkellä neljään EU:ssa sijaitsevaan kierrätyslaitokseen.

Kannettavat paristot ja akut lajitellaan Suomessa, ja toimitetaan joko murskauskäsittelyn jälkeen tai kokonaisina jatkokäsiteltäväksi niiden käsittelyyn erikoistuneille laitoksille Suomeen ja muualle Eurooppaan. Nikkelikadmiumakuista kierrätetään 80 prosenttia, ja muista paristoista ja akuista, kuten litium- ja alkaliparistoista, vähintään 50 prosenttia. Näiltä osin lainsäädännön vaatimukset ovat täyttyneet vuosittain. 

Keräys- ja kierrätystavoitteet tiukkenevat

Tulevina vuosina erilliskeräystavoitteet tiukentuvat. Akkuasetuksen mukaan kannettavien akkujen ja paristojen keräysaste nostetaan 65 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä ja edelleen 73 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Sähköpotkulautojen ja -pyörien kaltaisille kevyille liikkumisvälineille asetetaan 51 prosentin keräystavoite vuoden 2028 loppuun mennessä, joka nousee 61 prosenttiin vuonna 2031. Tämä kuvastaa tarvetta yhä vastuullisempaan materiaalikiertoon.

Myös kierrätyslaitosten tehokkuusvaatimukset kiristyvät. Litiumioniakkujen kierrätystehokkuuden tulee nousta 75 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä. Vuoden 2027 loppuun mennessä kerätyistä akuista ja paristoista on otettava talteen 90 prosenttia koboltista, kuparista, lyijystä ja nikkelistä sekä 50 prosenttia litiumista. Sekä yleiset kierrätysasteet että materiaalikohtaiset talteenottovaatimukset tiukkenevat edelleen vuoteen 2030 mennessä.

Uusioraaka-aineiden markkinat vahvistuvat

Uusi asetus ei keskity vain keräysmääriin, vaan myös raaka-aineiden kestävään hyödyntämiseen. Vuodesta 2031 alkaen uusissa akuissa on käytettävä kierrätettyjä materiaaleja vähintään seuraavasti: koboltti 16 %, lyijy 85 %, litium ja nikkeli 6 %. Koboltin, litiumin ja nikkelin vaatimustasot kiristyvät edelleen vuoteen 2036 mennessä.

Yhdessä kiertotaloudesta totta

Suomen pitkä kokemus ja vakiintunut tuottajavastuumalli muodostavat hyvän lähtökohdan tiukentuviin vaatimuksiin vastaamiselle. Siirtymä edellyttää kuitenkin entistä tiiviimpää yhteistyötä kuluttajien, tuottajien, jätehuollon ja viranomaisten kesken, jotta kiertotalous toteutuu koko akkujen elinkaarella. 

Keräystavoitteiden saavuttamisessa kuluttajien panos on keskeinen: mitä enemmän paristoja ja akkuja palautetaan asianmukaisesti, sitä helpommin Suomi voi vastata tiukentuviin vaatimuksiin. Akkujen vieminen keräyspisteisiin on pieni teko, jolla on suuri vaikutus kestävään kehitykseen ja materiaalitehokkuuteen. Elokuusta 2025 alkaen loppukäyttäjien on akkuasetuksen mukaan lajiteltava käytetyt akut ja paristot erikseen ja vietävä ne keräyspisteisiin.

Tutustu Kierrätyslaskuriin

Akkukierrätys Pb:n ja Recserin jäsenyritykset voivat hyödyntää Kierrätyslaskuria, jonka avulla voi laskea oman yrityskohtaisen keräys- ja kierrätystuloksen. Laskuri tarjoaa konkreettista dataa, jota voi käyttää esimerkiksi viestinnässä asiakkaille ja sidosryhmille. Lataa laskurin käyttöohje täältä.

Lue lisää: 

Tilastotietoa: Tilastotietoa – Paristokierrätys ja Tilastot – Akkukierrätys Pb Oy
Tietoa kierrätysprosessista: Akkujen kierrätys – Akkukierrätys Pb Oy ja Kierrätysprosessi – Paristokierrätys