Siirry suoraan sisältöön

Tulevan akkuasetuksen sisältö on nyt julkaistu – luvassa on tarkennuksia tuottajavastuun hoitamiseen 

Juuri julkaistu akkuasetusehdotuksen virallinen neuvotteluteksti avaa tulevan asetuksen sisältöä. Luvassa on muutoksia ja tarkennuksia myös tuottajavastuun hoitamiseen. Asetuksen ennakoidaan tulevaan voimaan touko-kesäkuun vaihteessa, kun EU:n lainsäädäntöelimet ovat virallisesti hyväksyneet sen. 

Akkuasetus korvaa vuonna 2006 annetun direktiivin, joka pohjautuu tuottajavastuuseen eli paristojen ja akkujen maahantuojien vastuuseen huolehtia tuotteidensa jätehuollosta ja kierrätyksestä. Tuottajavastuu on ollut tehokas keino edistää käytöstä poistettujen tuotteiden keräystä ja kierrätystä.  

Nyt paristojen ja akkujen koko elinkaarta koskevat vaatimukset yhdenmukaistetaan koko EU:n alueella ja lisäksi sääntelystä aikaisemmin puuttuneet tärkeät linkit tuotesuunnitteluun, loppukäyttäjän rooliin ja kierrätysraaka-ainemarkkinoiden edistämiseen otetaan mukaan. Niiden myötä tuottajavastuulla on mahdollisuus olla todellinen kiertotalouden vauhdittaja ja tukiranka, jonka ympärille koko keräys- ja kierrätysjärjestelmä rakennetaan.  

Asetuksessa tuottajien vastuuta laajennetaan ja keräys- ja kierrätystavoitteita kiristetään merkittävästi. Tuottajavastuuta toteuttavat käytännössä tuottajien muodostamat tuottajayhteisöt, kuten Suomessa Recser Oy & Akkukierrätys Pb Oy. Tuottajayhteisöt paitsi organisoivat paristojen ja akkujen keräystä, kierrätystä sekä määrien tilastointia, myös mahdollistavat kerättyjen akkujen uudelleenkäytön ja huolehtivat keräykseen ja kierrättämiseen liittyvästä tiedottamisesta.  

Uusia paristo- ja akkuluokkia

Uudessa asetuksessa akkujen luokitusta on muutettu vastaamaan paremmin markkinoilla olevia akkuja. Luokkia ovat aikaisempaan tapaan kannettavat akut (joihin kuuluu jatkossa vain 5 kg tai alle painavat paristot ja akut), käynnistysakut ja teollisuusakut. Uutena oman luokkansa saavat vihreän siirtymisen kannalta tärkeät tuoteryhmät, eli sähköauton akut ja kevyiden sähköisten liikkumisvälineiden (sähköpyörät, sähkömopot ja sähköskootterit) akut. Eri akkuluokkia koskevat mm. erilaiset merkintä ja keräysvaatimukset.  

Asetus koskee sekä kaikkia sellaisenaan jäsenvaltion markkinoille laskettavia akkuja, että laitteiden, koneiden, ajoneuvojen ja liikkumisvälineiden sisällä jäsenvaltion markkinoille tulevia akkuja. 

Tuottajavastuu koskee yhä laajempaa joukkoa  

Tuottajavastuussa olevan tuottajan määritelmää on tarkennettu aiemmasta, ja tuottajalla tarkoitetaan nyt akkujen valmistajaa, maahantuojaa, jakelijaa tai etämyyjää. Merkittävin muutos on se, että akkujen etämyyjät ovat nyt tuottajavastuussa. Tarkempi määrittely tuottajasta (artikla 2):  

  • on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon ja valmistaa akkuja omalla nimimerkillään tai tavaramerkillään, tai se on suunnitellut tai valmistanut ja toimittaa ne ensimmäistä kertaa omalla nimellä tai tavaramerkillä markkinoille, mukaan lukien laitteiden, ajoneuvojen, kevyiden liikkumisvälineiden sisällä olevat 
  • on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon ja jälleenmyy akkuja omalla nimimerkillään tai tavaramerkillään, mukaan lukien laitteiden, ajoneuvojen, kevyiden liikkumisvälineiden sisällä olevat. Jälleenmyyjää ei pidetä ”tuottajana”, jos valmistajan merkki esiintyy edellisen kohdan mukaisesti akuissa  
  • on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon ja toimittaa ensimmäisen kerran tähän jäsenvaltioon ammattimaisesti akkuja, mukaan lukien laitteiden, ajoneuvojen, kevyiden liikkumisvälineiden sisällä olevat toisesta EU-maasta tai EU:n ulkopuolelta 
  • myy akkuja, mukaan lukien laitteiden, ajoneuvojen, kevyiden liikkumisvälineiden sisällä olevat, etäviestinnän avulla suoraan loppukäyttäjille, joita ovat joko yksityiset kotitaloudet tai muut kuin yksityiset kotitaloudet 

Uudessa asetuksessa on huomioitu paremmin akkujen lisääntyvä uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus ja myös se, kuka tällöin on tuottajavastuussa akuista. Asetuksen mukaan tuottajavastuussa olevana tuottajana pidetään taloudellista toimijaa, joka laskee markkinoille akkuja, jotka ovat läpikäyneet uudelleenkäytön valmistelun, uudelleenvalmistuksen tai toiseen käyttötarkoitukseen muuttamisen. (artikla 47) 

Lähtökohtana on, että jäsenmaissa markkinoille saatetaan vain akkuja, joiden tuottajavastuu on hoidettu. Tuottajat eivät saa asettaa saataville akkuja jäsenvaltion markkinoille, mikäli tuottaja tai sen valtuutettu edustaja ei ole rekisteröity tuottajarekisteriin tai liittynyt tuottajayhteisön jäseneksi siinä jäsenvaltiossa. (artikla 46) 

Tuottajavastuun hoitamiseen ei merkittäviä muutoksia  

Tuottajavastuun hoitamiseen ei ole tulossa merkittäviä muutoksia, mutta EU-alueella yhdenmukaistettavat rekisteröitymisvaatimukset helpottavat monikansallisten yritysten toimintaa.  

Asetuksen mukaan tuottajavastuussa olevien tuottajien tulee rekisteröityä (artikla 46) tai liittyä hyväksytyn tuottajayhteisön jäseneksi. Etämyyjien on nimettävä valtuutettu edustaja jokaiseen jäsenvaltioon, jonne se myy paristoja tai akkuja (artikla 47). Jäsenvaltiot voivat päättää myös tuottajayhteisöön liittymisen pakollisuudesta (artikla 47 a). Rekisteröintiin on annettu yksityiskohtaiset vaatimukset ja lisäksi tuottajilta ja tuottajayhteisöiltä edellytetään vakuutta. 

Tuottajan kustannusvastuulle myös yhdyskuntajätteen tutkimuksia 

Tuottajien on nykyiseen tapaan vastattava markkinoille saattamiensa paristojen ja akkujen jätehuollosta, tiedottamisesta ja neuvonnasta sekä viranomaisraportoinnista aiheutuneista kustannuksista.  

Jätehuolto kattaa artiklassa 47 täsmennetyn mukaisesti jatkossakin käytöstä poistettujen paristojen ja akkujen erilliskeräyksen, kuljetukset ja käsittelyn. Käsittelykustannusten osalta on täsmennetty, että niitä jaettaessa on otettava huomioon uudelleenkäytön valmistelusta ja kierrätysraaka-aineista mahdollisesti saatavat tuotot.  

Uutena tuottajien kustannusvastuulle asetetaan määräajoin toimitettavat kerätyn sekalaisen yhdyskuntajätteen koostumustutkimusten kustannukset (Artikla 47(4)). 

Vastuullisuus ja kestävyys huomioidaan tuottajayhteisöiden kierrätysmaksuissa 

Tuottajayhteisöjen tulee jatkossa kehittää kierrätysmaksujen ympäristövaikutuksiin perustuvaa porrastamista siten, että kierrätysmaksua määrittäessä otetaan huomioon nykyisten vaatimusten lisäksi akkujen ladattavuus, kierrätetty sisältö, uudelleenkäyttö tai uudelleenvalmistus ja hiilijalanjälki (artikla 47a (2)).  

Tuottajayhteisöille annetaan mahdollisuus valita jätehuollon palveluntarjoajat erityisen valintamenettelyn kautta. Tämän valintamenettelyn tulee olla syrjimätön ja perustua avoimiin valintakriteereihin, eikä se saa aiheuttaa suhteetonta taakkaa pienille ja keskisuurille yrityksille. Tuottajayhteisöjen tulee asettaa julkisesti saataville tieto kyseisestä valintaprosessista (artikla 47a(6).  

Nykyisin jäsenvaltioita velvoittavat keräystavoitteet koskevat jatkossa myös tuottajayhteisöjä. Niiden tulee saavuttaa keräystavoitteet omalta osaltaan sillä uhalla, että viranomainen voi peruuttaa tuottajayhteisön hyväksynnän (artikla 47b (6).  

Myös keräysvälineet tuottajien vastuulle 

Kannettavien paristojen ja akkujen tuottajien tulee jatkossakin vastata koko maan kattavan ja helposti saavutettavan keräysverkoston ylläpidosta (artikla 48). Vastaanottovelvollisuus säilyy jakelijoilla ja lisäksi jatkossa myös kuntien järjestämissä pisteissä on otettava vastaan paristoja ja akkuja kuluttajilta. Jo nyt Suomessa monet kunnat ovat järjestäneet erilliskeräystä, mutta eivät kaikki. Jatkossa tuottajien ylläpitämään keräysverkostoon on kuuluttava:  

  1. Jakelijat, joiden on artiklan 50 mukaan otettava vastaan käytettyjä paristoja ja akkuja maksutta ja ilman uuden tuotteen ostopakkoa joko myymälässään tai sen välittömässä läheisyydessä. Kannettavien paristojen ja akkujen osalta jakelijoiden vastaanottovelvollisuutta on rajoitettu siihen määrään, mitä ei-ammattimaisilta loppukäyttäjiltä tyypillisesti poistuu käytöstä. Asetuksessa tuodaan uutena velvollisuutena jakelijoille vastuu tarjoutua ottamaan takaisin käytettyjä paristoja tai akkuja maksutta toimituksen yhteydessä tai paikallisessa noutopisteessä.
  2. Romuajoneuvojen käsittelijät
  3. Viranomaiset (joilla tarkoitettaneen Suomessa kuntia ja niiden jätelaitoksia), joiden on artiklan 53 mukaan otettava vastaan yksityisiltä loppukäyttäjältä niiden tarjoamat paristot ja akut.
  4. Vapaaehtoiset keräyspisteet 
  5. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käsittelijät, joiden tulee luovuttaa laitteista irrotetut paristot ja akut tuottajille tai niiden valitsemille jätehuollon palveluntarjoajille (artikla 52).  

Tuottajille voidaan kansallisesti jatkossakin antaa nykyiseen tapaan ensisijainen oikeus järjestää keräys, sillä artiklan 48(6) esittämällä tavalla jäsenmaat voivat edellyttää, että edellä mainittujen keräyspisteiden tulee sopia keräyksen järjestämisestä tuottajien kanssa. Vaihtoehtoisesti tai tämän lisäksi jäsenmaat voivat rajoittaa sitä, kenelle keräyspisteet saavat luovuttaa kerättyjä kannettavia paristoja ja akkuja (artikla 54a).  

Asetuksen myötä tuottajien on jatkossa tarjottava keräyspisteille noudon lisäksi myös tarvittavat keräys- ja kuljetusvälineet. Nykyisessä vastuunjaossa tuottajien vastuu alkaa jakelijoiden takaovelta. Loppukäyttäjille keräyksen tulee olla maksutonta, eikä vaatimukseksi saa asettaa sitä, että loppukäyttäjä ostaa uuden pariston tai akun, tai että palautettava paristo tai akku on ostettu keräyksen järjestävältä tuottajalta.  

Keräystavoitteet kiristyvät kannettavilla paristoilla ja akuilla nykyisestä 45 prosentista asteittain ensin 63 prosenttiin (saavutettava vuoden 2027 loppuun mennessä) ja 73 prosenttiin (saavutettava 2030 loppuun mennessä). Jotta keräysasteen laskentatapa ottaisi huomioon sen mitä on kerättävissä, säädetään asetuksessa toivotusti komissiolle valtuudet tarkastella keräysasteen laskentatapaa ennen kiristyvien vaatimusten voimaantuloa (artikla 48(8). 

Tuottajien jatkossa kustantamat sekalaisen yhdyskuntajätteen koostumustutkimukset on toteutettava vähintään viiden vuoden välein, ja niiden toteutus on jäsenvaltioiden vastuulla. Tutkimusten tulosten perusteella viranomainen voi tarvittaessa määrätä tuottajille velvollisuuden täydentää keräysverkostoaan tai toteuttaa tiedotuskampanjoita loppukäyttäjille.  

Sähköisten liikkumisvälineiden akkujen keräys laajenee 

Sähköisten liikkumisvälineiden (light means of transport battery, LMT) akuille asetus tuo merkittävän muutoksen keräysverkoston laajuuden suhteen, sillä nykyisessä sääntelyssä jakelijoilla ei ole ollut niiden osalta vastaanottovelvoitetta.  

Jatkossa sähköisten liikkumisvälineiden akkujen keräysverkoston laajuus ja muut keräystä koskevat vaatimukset noudattavat pitkälti edellä kuvattua kannettavien paristojen ja akkujen keräystä. Erityisenä vaatimuksena artiklassa 48a(4) esitetään, että tuottajien tulee tarjota keräyspisteille sellaiset palautuvien jätemäärien kannalta tarkoituksenmukaiset keräysvälineet, jotka täyttävät soveltuvat turvallisuusvaatimukset. Lisäksi tuottajien on vastattava keräyksen aiheuttamista tarpeellisista kustannuksista. 

Sähköisten liikkumisvälineiden akut myös saavat asetuksessa omat, asteittain kiristyvät keräystavoitteet: 51 % (vuoden 2028 loppuun mennessä) ja 61 % (vuoden 2031 loppuun mennessä).  

Käynnistys- ja teollisuusakkujen keräysyhteistyö laajenee 

Käynnistys- ja teollisuusakkujen keräykseen on tulossa joitakin muutoksia erityisesti keräysverkoston suhteen. Aiemmin keräysverkoston rakentamisesta ovat vastanneet yksinomaan tuottajat ja tuottajayhteisöt, mutta nyt se toteutetaan laajemmassa yhteistyössä. Akkujen keräyksestä vastaavat jatkossakin tuottajat ja tuottajayhteisöt, mutta akkujen keräys toteutetaan yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa (artikla 49):  

  1. Käynnistysakkujen ja teollisuusakkujen jakelijat. Akkujen vastaanotto tapahtuu maksutta kaupassa tai sen välittömässä läheisyydessä koskien niitä akkukategorioita, mitä jakelija myy. 
  2. Yritykset, jotka toteuttavat akkujen uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta tai niiden käyttötavan muutosta.
  3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ja romuajoneuvojen käsittelijät, joiden toiminnasta syntyy akkujätettä. 
  4. Viranomaiset (joilla tarkoitettaneen Suomessa kuntia ja niiden jätelaitoksia), joiden on artiklan 53 mukaan otettava vastaan yksityisiltä loppukäyttäjältä niiden tarjoamat paristot ja akut.  

Jäsenmaat voivat edellyttää 1-3 kohdan toimijoilta sopimusta keräyksestä tuottajan tai tuottajayhteisön kanssa (artikla 49). Tuottajien vastuulla on keräysinfran järjestäminen keräyspisteisiin, keräyksestä aiheutuvien kustannusten kattaminen sekä erityisesti turvallisuuden huomioiminen akkujen keräyksessä (artikla 49).  

Nykyisten vaatimusten tavoin akkujen keräysverkoston tulee kattaa koko maa (artikla 49). Keräyspisteistä akut voidaan luovuttaa tuottajille, tuottajayhteisöille tai toimittaa jätealan yritysten toimesta kierrätykseen. Keräyksestä vastaavat jätealan yritykset valitaan kyseisten akkujen osalta tuottajien/tuottajayhteisöjen asettamien kriteerien mukaisesti valintamenettelyssä (s. 51 (76) ja artikla 47 a). 

Akkuraaka-aineille omat kierrätystavoitteet 

Nykyisen mukaisesti tuottajien tulee huolehtia, että kaikki erilliskerätyt tai laitteista irrotetut paristot ja akut käsitellään ja kierrätetään käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa asetuksen vaatimusten mukaisesti. Kierrätyslaitoksissa on saavutettava vähintään seuraavat kierrätysasteet, jotka ovat kiristymään päin (artikla 57 ja liitteen XII kohdat B ja C): 

Uutena asetuksessa asetetaan myös tärkeille akkuraaka-aineille materiaalikohtaisia kierrätystavoitteita. Akkujen kierrätys tulee toteuttaa siten, että esimerkiksi koboltista, nikkelistä ja kuparista saadaan vuoteen 2031 mennessä uudelleen kiertoon suurin osa. Kierrätystavoitteet kiristyvät portaittain ja ne ovat eri metalleille vuoteen 2027 mennessä:  

  • Litium 50 %  
  • Koboltti 90 %  
  • Kupari 90 % 
  • Lyijy 90 %  
  • Nikkeli 90 % 

Loppukäyttäjillä velvollisuus viedä käytetyt kierrätykseen 

Loppukäyttäjillä on merkittävä rooli siinä, että erityisesti kannettavat akut ja paristot saadaan kierrätykseen. Asetuksessa loppukäyttäjille asetetaan velvollisuus kerätä käytetyt akut ja paristot erilleen muista jätevirroista ja toimittaa ne tuottajien ylläpitämään keräysjärjestelmään (artikla 51). Läpinäkyvyyttä lisää se, että tuottajien maksamat kierrätysmaksut on jatkossa eriteltävä loppukäyttäjälle uuden pariston tai akun myyntipisteessä (artikla 60(5)).   

Tuottajien ja tuottajayhteisöjen on nykyisellä tavoin informoitava loppukäyttäjiä mm. paristojen ja akkujen keräysjärjestelmistä, kierrätystä koskevista merkinnöistä ja kierrätyksen merkityksestä. Sen lisäksi myös jakelijoiden tulee jatkossakin tiedottaa loppukäyttäjiä mahdollisuudesta palauttaa akut kierrätykseen (artiklat 51 ja 60).  

Tuottajien tulee edellisten lisäksi jatkossa tarjota loppukäyttäjille tietoa ja antaa suosituksia käytettyjen paristojen ja akkujen turvallisesta käsittelemisestä (erityisesti litiumia sisältävät paristot ja akut), käyttöiän pidentämisestä ja uudelleenkäytöstä sekä kunnostusmahdollisuuksista. Uutena vaatimuksena tuottajille asetetaan vaatimus tarjota keräyspisteille ja uudelleenkäyttöä valmisteleville tai toteuttaville toimijoille tietoa paristojen ja akkujen vastaanoton, käsittelyn ja varastoinnin kannalta tärkeistä turvallisuuteen ja suojautumiseen liittyvistä seikoista (artikla 60).  

Pidempi siirtymäaika jätehuollon ja tuottajavastuun säännöksille 

Asetuksen valmistelun yhteydessä käytiin keskustelua panttijärjestelmän soveltuvuudesta paristoille ja akuille. Asiaa ei suoraan otettu mukaan asetukseen, mutta komission tehtäväksi jäi arvioida vuoden 2027 loppuun mennessä olisiko se toteutettava ja hyödyllinen erityisesti yleiskäyttöön soveltuville kannettaville paristoille ja akuille (artikla 50 a). 

Jätehuoltoa ja tuottajavastuuta koskevan luvun VII säännöksiä on sovellettava 24 kuukauden siirtymäajan jälkeen asetuksen voimaantulosta.  

Tämä artikkeli perustuu neuvottelutekstiin 

Tämä artikkeli perustuu englanninkielisenä julkaistuun valmisteluneuvotteluissa muokattuun neuvottelutekstiin, eivätkä Recser Oy ja Akkukierrätys Pb ota vastuuta, mikäli jokin asia artikkelissa ei vastaa asetustekstin lopullista virallista tekstiä, sen suomenkielistä käännöstä tai tulkintaa. Virallinen suomenkielinen asetusteksti saataneen käyttöön kevään aikana. 

Lue myös aiemmat kirjoituksemme:

Lue lisää aiheesta: Ote akuista paranee – Tekniikan maailma

Tämä artikkeli on osa paristo- ja akkutuottajayhteisöinä toimivien Recser Oy:n ja Akkukierrätys Pb Oy:n yhteistä EU:n akkuasetusaiheista viestintää. Voit tilata ajankohtaisimmat uutiset aiheesta myös uutiskirjeenä. 

1 kommentti artikkeliin “Tulevan akkuasetuksen sisältö on nyt julkaistu – luvassa on tarkennuksia tuottajavastuun hoitamiseen ”

  1. Paluuviite: EU:n uudella akkuasetuksella on vaikutusta myös sähkötupakkaan

Kommentointi ei ole käytössä.