Akkuseminaari: Suomalainen akkuarvoketju kaipaa rohkeutta ja investointeja  

Uusi akkuasetus pyrkii lisäämään eurooppalaista akkujen tuotantoa, ja sen on sanottu synnyttävän mahdollisuuksia myös suomalaiselle akkualalle. Mutta mitä mieltä ovat alan asiantuntijat? 

Akkuseminaarin paneelikeskustelussa kuultiin näkökulmia suomalaisen akkuarvoketjun mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Keskustelemassa olivat Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Jarkko Vesa, Tracegrow Oy:n operatiivinen johtaja Mikko Joensuu, Suomen Malmijalostus Oy:n innovaatio- ja teknologiakehityksen johtaja Sini Eskonniemi, CELLife Technologies Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Messo sekä Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Koivisto. Paneelin juonsi Sus+Com Agencyn Mari Haavisto. 

Suomalaista akkuarvoketjua on kehitetty määrätietoisesti viime vuosina, ja suomalaiset toimijat olivat vahvasti mukana myös EU:n uuden akkuasetuksen valmistelutyössä. 

Akkujen ja paristojen korkea vaatimustaso vastuullisuuden ja turvallisuuden suhteen on eurooppalaisen teollisuuden etujen mukaista, Jarkko Vesa toteaa. 

“Käytännössä huolettaa, miten laajan asetuksen toimeenpano ja valvonta toteutetaan niin, etteivät kierrätysraaka-aineet karkaa Euroopasta”, Vesa pohtii. 

Samoilla linjoilla on Janne Koivisto. Jäte, jolla on positiivinen arvo, houkuttelee myös lakia joustavammin tulkitsevia toimijoita. Tässä on viranomaisvalvonnalle ratkomisen paikka, hän miettii. 

“Esimerkiksi EU:n jätteensiirtoasetuksen tulkinnat täytyy tehdä päivänselviksi, jotta akut ja akkumateriaalit pysyvät vastuullisten toimijoiden käsissä.” 

Vastuullisuutta ja innovaatioita 

Akkuraaka-aineiden tarve jatkaa kasvuaan, mutta akkuihin tarvittavat neitseelliset metallit ovat ehtymään päin. Uusien kierrätysraaka-aineiden sekoitevelvoitteiden myötä suomalaiset kiertotalousinnovaatiot voivat tarjota ratkaisuja tähän, Mikko Joensuu pohtii. 

“Ei kuitenkaan ole hyvä, jos kehitämme Suomessa hienoja prosesseja, mutta raaka-aineet karkaavat ulkomaille.”  

Panelistit toteavat, että vahva raaka-aineosaaminen, rohkeus innovointiin ja yrittäjäasenne ovat suomalaisen akkuarvoketjun supervoimia. Ulkomaiset sijoittajat voivat myös luottaa suomalaisten toimijoiden vastuullisuuteen: lakeja ja ympäristömääräyksiä noudatetaan pilkulleen ja työolot ovat kohdallaan.  

Lisää investointeja kaivataan 

Akkuasetuksen myötä akkujen ja paristojen hiilijalanjälki ja vastuullisuus nousevat suurempaan rooliin. Siinä suomalainen tuotanto voi päästä etumatkalle, toteaa Suomen Malmijalostus Oy:n Sini Eskonniemi. 

“Hiilijalanjäljen kannalta on iso merkitys, onko akut valmistettu puhtaalla energialla vai esimerkiksi hiilivoimalla. On hienoa, että Suomessa voidaan tuottaa raaka-aineita myös kierrätyksen kautta”, Eskonniemi sanoo. 

Eurooppalaiseen akkuteollisuuteen kohdistuu lähivuosina valtava investointitarve. Julkisuudessa arvioidut summat ovat niin suuria, että Suomen on vaikea vastata niihin pelkkien valtiontukien muodossa. Siksi alalle tarvittaisiin yksityistä rahaa ja myös riski-investointeja. 

Panelistien mukaan Suomi kiinnostaa investointikohteena, sillä täällä on mahdollisuus järjestää koko akkuarvoketju: mineraalien louhiminen, kehitys- ja suunnittelutyö sekä kiertotalouspalvelut. Suomalaisesta kennotehtaasta odotetaan tietoa syksyn 2023 aikana. 

Useita toimialoja riivaava osaajapula on riski myös akkualalla. Panelistit peräänkuuluttavat koulutuksen lisäämistä, sillä akkuteknologioiden osaajia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. 

Kehityskohteitakin riittää 

Akkuasetus lisää tuottajavastuun merkitystä akkujen arvoketjussa. Mikko Joensuu ja Tuomas Messo toteavat, että tuottajayhteisöillä on tärkeä rooli koota toimijoita yhteen. 

Panelistit huomauttavat, että akkuteollisuuden kehittämisessä tulisi tähdätä viranomaisprosessien sujuvoittamiseen. Lupia ei pitäisi myöntää hövelimmin, mutta itse prosessi saisi olla ketterämpi, Sini Eskonniemi ja Janne Koivisto toteavat. 

Akkuasetus mahdollistaa uudelleenkäyttöä ja korjaamista paremmin kuin ennen, mutta kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa on kehitettävää. Suomessa voitaisiin kehittää järjestelmä käytössä olevien resurssien ennakoimiseen, Tuomas Messo ehdotti akkuseminaarissa.  

“Akkuteollisuudesta ei ehkä tule Suomelle uutta Nokiaa, mutta akkujen aidosta kiertotaloudesta voi tullakin. Kaikki komponentit koko akun elinkaareen ovat läsnä tässä huoneessa – olisiko siinä meille seuraava kehityksen kohde?” 

Pysy kärryillä akkuasetuksen etenemisestä ja sisällöstä

Tuottajayhteisöinä meille on tärkeää jakaa tietoa siitä, miten EU:n uuden akkuasetuksen sisältö tulee vaikuttamaan erityisesti paristojen ja akkujen tuottajavastuuseen.